PDF - Suomen arkeologinen seura ry.
PDF - Suomen arkeologinen seura ry.
PDF - Suomen arkeologinen seura ry.
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
ajalle. Kriiska ja Tvauri nimeävät viikinkiajan<br />
jälkeisen ajanjakson, vuodesta<br />
1050 1200-luvun alkupuolelle jatkuvan<br />
kauden myöhäisrautakaudeksi, mikä<br />
on mielestäni huono nimitys, koska sillä<br />
viitataan yleensä paljon pidempään ajanjaksoon.<br />
Syynä on ehkä se, että ristiretkiä<br />
tehtiin vasta aivan kauden lopussa, jolloin<br />
ristiretkiaika siten kuten sitä meillä<br />
käytetään on myös väärä nimi. Terminologia<br />
kaipaa remonttia niin meillä kuin<br />
Virossa, mutta eipä hyviä ehdotuksia<br />
aiheesta ole näkynyt.<br />
Maanviljely<br />
Varhaisimmat merkit viljan viljelystä ovat<br />
Virosta paljon vanhemmat kuin Suomessa,<br />
ne ovat samanaikaisia kampakeramiikan<br />
ilmaantumisen kanssa (noin 4000<br />
eKr). Maiseman avartuminen tukee ajatusta,<br />
että kyseessä ei olisi kaukokulkeutuminen.<br />
Vanhimmat karjanhoitoon<br />
liittyvät löydöt ovat nuorakeraamisen<br />
kulttuurin ajalta. Nuorakeraamikoilla oli<br />
ainakin lampaita tai vuohia ja nautoja,<br />
mahdollisesti myös sikoja. Kampakeraamisena<br />
aikana asuinpaikkojen valinta<br />
perustui täysin pyynnin tarpeisiin, nuorakeraamisena<br />
aikana maatalous näytti<br />
määräävän sijainnin.<br />
Vanhemmalla pronssikaudella pyynti<br />
oli yhä tärkeää. Maanviljely perustui<br />
ilmeisesti kaskiin. Nuoremmalla pronssikaudella<br />
asutuskaava muuttui ja rannikon<br />
alvarialueilla siir<strong>ry</strong>ttiin pysyvään<br />
peltoviljelyyn. Peltojen reunoille muodostui<br />
pientareita kohdissa, joissa ristiin<br />
kynnettäessä auran kulkusuuntaa käännettiin.<br />
Muodostuneita epäsäännöllisen<br />
muotoisia peltoja kutsutaan Itämeren<br />
tyypin pelloiksi. Esiroomalaisella ajalla<br />
tulivat käyttöön säännöllisen muotoiset<br />
ns. kelttiläiset pellot. Peltojen säännöllisen<br />
muodon ja koon kirjoittajat katsovat<br />
johtuneen verotuksen tarpeista. Esiroo-<br />
malainen rautakausi on Virossa niukkalöydöistä<br />
kuten meilläkin. Viljasiitepölyjen<br />
lisääntyminen todistaa kuitenkin,<br />
että väestö kasvoi. Roomalaisella rautakaudella<br />
otettiin raskasaita savikoita<br />
viljelyyn. Rautaiset maataloustyökalut<br />
yleistyivät. Myös sisämaassa siir<strong>ry</strong>ttiin<br />
kaskesta peltoviljelyyn. Lannoituksen<br />
alku liittynee näihin muutoksiin. Asutusyksikkönä<br />
oli vielä yksinäistila.<br />
Esiviikinkiaikaan talous muuttui.<br />
Kylästä tuli yhteiskunnan perusyksikkö.<br />
Maankäyttömalli muuttui, pellot jaettiin<br />
talojen kesken. Kirjoittajat puhuvat<br />
kaitapelloista. Kyseessä lienee käännösvirhe,<br />
Suomessa puhutaan sarkajaosta.<br />
Sarkajaon myötä siir<strong>ry</strong>ttiin pysyvään<br />
kaksivuoroviljelyyn, jossa pelto ja kesanto<br />
vuorottelivat. Varsinaiseen viikinkiaikaan<br />
liittyi useita muutoksia. Rautakärkinen<br />
aura otettiin käyttöön. Syysrukiin<br />
viljely mahdollisti kaksivuoroviljelyn sijasta<br />
tehokkaamman kolmivuoroviljelyn.<br />
1000-luvun alussa käyttöönotetut länget<br />
mahdollistivat tehokkaamman kynnön,<br />
härän vetovoima kun on vain neljäsosa<br />
hevosen vetovoimasta.<br />
Yhteiskunta<br />
Kivikauden yhteiskunnasta kirjoittajat<br />
toteavat olleen egalitaarinen toisin kuin<br />
Suomessa, jossa varsinkinkampakeramiikan<br />
II-tyylin ajoilta on löydetty todisteita<br />
alkavasta eriarvoistumisesta. Nuoremmalla<br />
pronssikaudella syntyi maanomistus<br />
ja eriarvoisuus. Viroon ilmaantuu linnoitettuja<br />
keskusasuinpaikkoja yksinäistilojen<br />
lisäksi. Niiden kirjoittajat katsovat<br />
olleen ennen kaikkea käsityön ja kaupan<br />
keskuspaikkoja. Linnoitetut asuinpaikat<br />
häviävät esiroomalaisella aikana, kun<br />
Skandinavian pronssikauden korkeasuhdanne<br />
on hiipunut.<br />
49
Change language