PDF - Suomen arkeologinen seura ry.
PDF - Suomen arkeologinen seura ry.
PDF - Suomen arkeologinen seura ry.
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Kokeellisen arkeologian teorian<br />
soveltaminen säiläkirjoitusten<br />
valmistuskokeisiin<br />
Kokeellisella arkeologialla on lukuisia,<br />
jokseenkin tutkijakohtaisia määritelmiä<br />
(esim. Coles 1973: 13; Ingersoll & Mac<br />
Donald 1977: xii; Skibo 2000: 199). Lyhyesti<br />
sanottuna kokeellinen arkeologia<br />
tutkii menneisyyden ihmisen käyttäytymistä<br />
tai teknologiaa kokeiden kautta.<br />
Kokeellisen arkeologian lopputulos on<br />
aina rekonstruktio esim. muinaisesta artefaktista,<br />
muinaisjäännöksestä tai niiden<br />
tuotannossa käytetyistä prosesseista.<br />
Ainoa varma tapa testata hypoteeseja<br />
säiläkirjoituksen kiinnittämisestä on<br />
kokeellinen lähestymistapa. Suurin ongelma<br />
käyttäessäni kokeellista arkeologiaa<br />
työkaluna oli sen teoriapohjan<br />
puuttuminen, mikä on jopa johtanut<br />
kokeiden osittaiseen unohtamiseen arkeologisissa<br />
piireissä (ks. esim. Tringham<br />
1978: 171). Vankan teoriapohjan<br />
puutteesta ja käsitteistön pelkistymisestä<br />
johtuen kokeellista arkeologiaa on pidetty<br />
eräänlaisena "muinaispuuhasteluna".<br />
Kimmo Kyllönen (2005: 37) määritteli tällaisen<br />
huolettomamman, epätieteellisen<br />
lähestymistavan 'kokeilevaksi' arkeologiaksi.<br />
Tieteellisellä kokeellisella arkeologialla<br />
tarkoitan sitä, että koe tai koesarja<br />
on suoritettu sellaisella tarkkuudella<br />
ja autenttisuudella, että sen tuloksia ja<br />
tulkintoja voi soveltaa muuhun arkeologiseen<br />
tutkimukseen.<br />
Miten kokeellisesta arkeologiasta<br />
saadaan sitten 'tieteellistä' Tieteellisyys<br />
ja autenttisuus syntyvät kritiikistä tutkimuskysymystä,<br />
koesarjan suunnittelua,<br />
käytännön toteutusta sekä tulosten<br />
tulkintoja kohtaan. Kenties paras lähtökohta<br />
kokeiden suunnittelulle on lähteä<br />
liikkeelle John Colesin ns. virheidenmini-<br />
mointisäännöistä (Coles 1979: 46-48).<br />
Näitä sääntöjä on kahdeksan kappaletta<br />
ja niiden järkevä soveltaminen sekä mukauttaminen<br />
tutkimuskysymykseen ja<br />
tutkittavaan materiaaliin voi tuottaa tieteellisen<br />
ja sovellettavissa olevan lopputuloksen.<br />
Pro gradu -työssäni pääasiallinen tutkimuskysymys<br />
oli, kuinka säiläkirjoitus on<br />
valmistettu molemmille puolille säilää.<br />
Tästä pääkysymyksestä rönsyili joukko<br />
uusia kysymyksiä. Miten yksittäinen<br />
kirjain on kiinnitetty Miltä kirjoitus on<br />
näyttänyt valmiissa säilässä Vaikuttaako<br />
kirjoituksen ja/ tai säilän materiaali<br />
kiinnitystekniikkaan Kyseessä oli siis<br />
mahdollisimman autenttisia menetelmiä<br />
käyttäen löytää "unohtunut" menetelmä<br />
sekä valmistaa rekonstruktio säiläkirjoituksella<br />
varustetusta säilästä tai useasta<br />
sellaisesta. Termi rekonstruktio tarkoitti<br />
tässä yhteydessä ulkonäöltään ja kirjoituksen<br />
osalta valmistustekniikoiltaan<br />
alkuperäisen kaltaista säilää.<br />
Tavoitteenani oli myös testata aikaisempia<br />
teorioita kirjoituksen kiinnittämisestä.<br />
Aiheesta on olemassa myös yksi<br />
koe (Andresen 1993), joka ei ole puutteidensa<br />
vuoksi täysin todenmukainen<br />
ja sovellettavissa oleva. Myös tätä sekä<br />
omia oletuksiani tuli kokeilla käytännössä.<br />
Käytännön kokeissa materiaalien<br />
sekä työkalujen ja -menetelmien vastaavuus<br />
on erittäin olennaista. Lähdeaineistoni<br />
käsitti tutkimuskirjallisuudessa<br />
esiintyviä analyyseja kirjoitusten ja itse<br />
miekkojen materiaaleista sekä kotimaista<br />
löytöaineistoa. Työtäni varten kävin<br />
läpi yhteensä 26 viikinkiajalle ajoittuvaa,<br />
Suomesta löytynyttä säiläkirjoitusmiekkaa.<br />
Työn luonteen huomioiden ei tietenkään<br />
ollut mahdollista tehdä metallografisia<br />
analyyseja säilän tai kirjoituksen<br />
materiaaleista. Käyttämäni suhteellisen<br />
pieni löytöaineiston määrä<br />
21
Change language