PDF - Suomen arkeologinen seura ry.
PDF - Suomen arkeologinen seura ry.
PDF - Suomen arkeologinen seura ry.
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Kuvioteräksisen veriuran kuviointi voi<br />
antaa viitteitä miekan taonnan vaiheesta,<br />
jossa merkit on kiinnitetty. Säilien pinnan<br />
tarkastelun perusteella voisi varovasti<br />
arvioida, että joissakin tapauksissa<br />
veriura olisi ollut valmiina ennen merkkien<br />
kiinnittämistä (ks. esim. Peirce 2002:<br />
150), kun taas joissakin tapauksissa veriura<br />
näyttää taotun vasta merkin kiinnittämisen<br />
jälkeen.<br />
Kotimainen löytöaineisto antaa viitteitä<br />
kaikenlaisista tekniikoista. Kokemäen<br />
Äimälän Leikkimäen (KM 1174:2) ja<br />
Sääksmäen (KM 2767) miekkojen kirjainten<br />
reunoilla on paljon epäpuhtauksia pienissä<br />
syvennyksissä, mikä saattaa johtua<br />
joko kirjaimen erittäin kovasta vasaroinnista<br />
tai kirjainvartaita varten tehdyistä<br />
urista. Yleisesti kirjainten epätasainen<br />
leveys saattaisi olla merkki runsaan vasaroinnin<br />
aiheuttamasta litistymisestä ja<br />
deformoitumisesta. Kaarevat säilämerkit<br />
puolestaan ovat löydöissä hyvin siististi<br />
toteutettuja (pois lukien KM 2767), mikä<br />
on hankalaa, jos kirjaimia varten on tehty<br />
ensin urat. Sääksmäen (KM 2767) miekassa<br />
osa merkeistä menee selvästi veriuran<br />
harjan yli terän viisteelle, mikä antaisi<br />
olettaa, että joko merkeille on tehty ensin<br />
erittäin syvät urat, tai sitten merkit on hitsattu<br />
ennen veriuran ja terän viisteiden<br />
muotoilua palkkimaiseen säilän aihio on.<br />
Toisin kuin voisi olettaa, kirjainvartaiden<br />
kuviointi ei välttämättä kerro kiinnitystekniikasta<br />
mitään. Kierretylle kuvioteräsvartaalle<br />
on ominaista, että sen<br />
kuviot muuttuvat mentäessä sen keskikohtaa<br />
kohti (kuva 3). Esimerkiksi joissakin<br />
miekoissa kirjainten pinnalla on<br />
havaittavissa puoliympyrämäistä, kierretyn<br />
vartaan puolenvälin kuviointia.<br />
Voi tietysti olettaa, että veriuran hionta ja<br />
kiillotus on saanut aikaan tämän, mutta<br />
todennäköisemmin myöhempi tutkimustapa<br />
on ollut syypää. Suurinta osaa<br />
aineistoni miekoista oli aikaisemman<br />
tutkimuksen yhteydessä hiottu karkeasti<br />
veri uran kohdalta kirjoituksen saamiseksi<br />
esiin, jolloin kirjainvartaiden pinnasta<br />
on hioutunut osa pois. Hyvä esimerkki<br />
kirjainten lähes täydellisestä poishioutumisesta<br />
on Tampereen Messukylän<br />
säilä (KM 6066:1), joka saattaa olla joko<br />
käyttöaikanaan hioutunut tai sitten vasta<br />
tutkimuspöydällä.<br />
Kokeita ja niiden tuloksia<br />
Käytännön kokeissa lähdin ensin liikkeelle<br />
Andresenin (1993) selvittämän<br />
menetelmän oikeellisuuden varmistamisesta.<br />
En yrittänyt heti kiinnittää<br />
kokonaista kirjoitusta säilään, vaan testasin<br />
yksittäisen kirjaimen kiinnitystekniikan<br />
toimivuuden pieneen koepalaan<br />
~, . ~,' ,<br />
t' :. v .\, ;. t" ,<br />
~ • ~
Change language