PDF - Suomen arkeologinen seura ry.
PDF - Suomen arkeologinen seura ry.
PDF - Suomen arkeologinen seura ry.
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
tauksista. Tyypin B ja C hautoja Edgren<br />
piti länsisuomalaisen Jäkärlän -<strong>ry</strong>hmän<br />
hautoina, sillä niille ei löytynyt vastineita<br />
muualta. (Edgren 1966: 90 - 97.)<br />
Vaikka pääpaino <strong>Suomen</strong> kivikauden<br />
hautatutkimuksessa olikin kulttuurihistorialliselle<br />
suuntaukselle ominaisella<br />
tyypittelyllä, näkyi Yhdysvalloissa<br />
ja Britanniassa ensiaskeleitaan ottava<br />
"uusi arkeologia" hautalöytöjen tulkinnasta<br />
käydyssä keskustelussa. Luho<br />
esitti Kokemäen Pispan asuinpaikkaa ja<br />
kalmistoa käsittelevässä artikkelissaan<br />
perinteikkään tulkinnan, jonka mukaan<br />
haudat voidaan jakaa miesten ja naisten<br />
hautoihin löytöaineistonsa perusteella:<br />
miesten haudoissa olisivat työkalut ja<br />
naisten haudoissa meripihkakorut. Samoin<br />
Luhon mielestä hauta-antimissa oli<br />
mahdollista nähdä viitteitä vainajien ammateista.<br />
Esimerkiksi vainaja, jonka mukaan<br />
oli laitettu ongenkoukku, oli Luhon<br />
tulkinnan mukaan kalastaja. (Luho 1961:<br />
29.) Edgren kritisoi Luhon tulkintaa esittäen,<br />
että löytörikkaat haudat saattaisivat<br />
ammatin sijaan kertoa suvun päämiehistä<br />
tai jopa shamaanin erityisasemasta<br />
(Edgren 1966: 99). Tulkinnassa on ensi<br />
kertaa nähtävissä uuden arkeologian<br />
mukanaan tuoma ajatus sosiaalisen statuksen<br />
näkymisestä materiaalisessa kulttuurissa<br />
(Parker Pearson 1999: 27 - 32).<br />
1970-luvulta 1980-luvun loppuun:<br />
luonnontieteiden korostuminen<br />
Hiljalleen 1970-luvulta lähtien suomalaiseen<br />
hautatutkimukseen rantautui<br />
"uuden arkeologian" eli prosessualismin<br />
pariin kuuluvia ajatuksia. Prosessualistinen<br />
arkeologia haki vaikutteita erityisesti<br />
luonnontieteistä. Keskeistä prosessualismissa<br />
oli positivistinen näkemys<br />
menneisyyden tutkimukseen sekä usko<br />
tutkimuksen objektiivisuuteen. (Olsen<br />
1997: 46 - 48.) Luonnontieteiden lisäksi<br />
prosessualistinen arkeologia pohjasi vahvasti<br />
muös kulttuuriantropologiseen tutkimukseen.<br />
1970-luvun hautatutkimuksessa<br />
olikin yleistä nojata etnografisiin<br />
analogioihin, joiden avulla pyrittiin<br />
luomaan arkeologiseen aineistoon soveltuvia<br />
yleistyksiä hautarituaalista.<br />
Esimerkiksi Lewis Binfordin (1971) esittämä<br />
näkemys siitä, että hierarkkisten<br />
yhteisöjen hautarituaalit ovat monimutkaisempia<br />
kuin "yksinkertaisten" keräilijä-pyyntiyhteisöiden,<br />
pohjasi laajaan etnografiseen<br />
aineistoon. (Parker Pearson<br />
1999: 26 - 28.)<br />
Prosessualistisen näkemyksen mukaan<br />
hautauksessa voidaan nähdä henkilön<br />
status, ikä ja sukupuoli niin hauta-antimissa<br />
kuin hautauksen suunnassakin:<br />
mitä rikkaampi hauta, sitä keskeisemmästä<br />
yhteisön jäsenestä oli kyse. (Parker<br />
Pearson 1999: 28 - 30.) <strong>Suomen</strong> 1970-luvun<br />
arkeologiassa prosessualismin pariin<br />
kuuluvat ajatusmallit eivät silti näy<br />
hautojen tulkinnoissa, sillä itse tulkinta<br />
on hyvin niukkaa. Vaikka 1970-luvulta<br />
eteenpäin löytyi useita uusia kivikaudelle<br />
ajoittuvia hautakohteita, <strong>seura</strong>sivat niistä<br />
julkaistut artikkelit perinteistä rakennetta.<br />
Rakenteen mukaan kohteen haudat<br />
ensin kuvailtiin ja luokiteltiin yksityiskohtaisesti,<br />
jonka jälkeen pohdittiin<br />
kohteelle sekä ajoitusta että mahdollisia<br />
vastineita (ks. Väkeväinen 1975; Torvinen<br />
1979a; Purhonen 1980).<br />
Prosessualismi näkyy 1970-luvun tutkimuksessa<br />
vahvimmillaan luonnontieteellisten<br />
tutkimus menetelmien käytössä.<br />
Erityisesti amerikkalaisesta "uudesta<br />
arkeologiasta" lähtöisin oleva pyrkimys<br />
mahdollisimman tarkkaan (luonnon)<br />
tieteellisyyteen, jonka avulla oli mahdollista<br />
päästä totuudenmukaisiin tutkimustuloksiin<br />
menneisyydestä (Shanks<br />
& Tilley 1992: 11-13; Thomas 1995: 350),<br />
7
Change language