22.01.2015 Views

PDF - Suomen arkeologinen seura ry.

PDF - Suomen arkeologinen seura ry.

PDF - Suomen arkeologinen seura ry.

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

iallisiin mainintoihin liittyvät juhlavuodet<br />

näyttävät synnyttäneen tarpeen paikallishistorian<br />

julkaisemiseen, millä on<br />

vahvistettu kunnan ikään, merkitykseen<br />

ja jopa hyvinvointiin liittyviä myönteisiä<br />

mielikuvia (esim. Jansson 1930; Kivenoja<br />

et al. 1936).<br />

Paikallishistorioiden antia tutkijalle<br />

- muutamia esimerkkejä<br />

Kirkollisen ja maallisen vallan manifestoitumista<br />

keskiajan maisemassa<br />

tarkastelevassa esitutkimuksessa paikallishistoriat<br />

tarjoavat monenlaista tietoa<br />

hyödynnettäväksi (Maaranen 2004).<br />

Tavoitteena oli selvittää, kuinka maallisen<br />

sekä kirkollisen vallan edustajat<br />

olivat läsnä maisemassa ja kuinka he<br />

saattoivat vaikuttaa tavallisiin ihmisiin<br />

ja heidän jokapäiväiseen elämäänsä. Esitutkimuksen<br />

kohteena oli 19 kivikirkkoa<br />

edeltäjineen sekä muutamia linnoituksia.<br />

Tutkimuksen näkökulmana oli maisematutkimus,<br />

jossa maisema nähtiin ihmistoiminnan<br />

kontekstina. Koska tutkimuksen<br />

perustana olivat arkeologia ja maantiede,<br />

nähtiin tärkeäksi täydentää tutkimusasetelmaa<br />

historiallisilla lähteillä ja<br />

niiden tulkinnoIla. Täten tutkimuksessa<br />

yhdistettiin historian antamaa tietoa<br />

arkeologiseen, rakennushistorialliseen ja<br />

maantieteelliseen tietoon vallan visualisoitumisen<br />

pohdinnassa.<br />

Esitutkimuksen yhteydessä paikallishistorioista<br />

jäljitettiin mm. niitä tietoja ja<br />

tulkintoja, jotka koskivat tunnettuja sekä<br />

oletettuja maantieteellisiä kirkonpaikkoja.<br />

Erityisesti etsittiin tietoa mahdollisista<br />

kirkonpaikkojen siirtymisistä. Aineiston<br />

kokonaisanalyysi vahvistikin oletusta<br />

siitä, ettäkirkonpaikat ovatkeskiajalla siirtyneet<br />

tietyillä alueilla paikasta toiseen.<br />

Lisäksi analyysi toi esiin, että kirkonpaikat<br />

liittyivät toisaalta tärkeiden liiken-<br />

nereittien yhteyteen ja toisaalta asutuksen<br />

keskusalueisiin. Vaikuttaakin todennäköiseltä,<br />

että jos asutuksen keskusalue<br />

eli asutuksen painopiste muuttui rautakauden<br />

lopun ja keskiajan aikana, myös<br />

kirkonpaikka todennäköisesti muutti<br />

paikasta toiseen. Tämä ilmiö on selvästi<br />

havaittavissa esimerkiksi Perniössä, missä<br />

luotettavat lähteet antavat tietoa sekä<br />

vanhasta että uudesta kirkonpaikasta<br />

(Maaranen 1997: 22). Myös Karjaalla on<br />

todennäköisesti tapahtunut sama kirkonpaikan<br />

siirtymä, vaikka historialliset lähteet<br />

antavat asiasta vain epäsuoraa tietoa<br />

(Maaranen 2004). Sinänsä lähteet ja muut<br />

tiedot, jotka liittyvä kirkonpaikkoihin<br />

olvat vaikeita tulkita, koska alkuperäislähteitä<br />

on säilynyt vain vähän ja paikannimienkinmuuttuminen<br />

vaikeuttaa paikkojen<br />

luotettavaa jäljittämistä. Näiden<br />

ongelmien vuoksi paikallishistorioissa<br />

esitetyt ajatukset ja tulkinnat osoittautuivat<br />

hyödyllisiksi (esim. Soikkeli 1929:<br />

176-177; Ylikangas & Siiriäinen 1973: 91-<br />

94; Rantanen & Kuvaja 1994: 189).<br />

Paikallishistorioista pyrittiin keräämään<br />

tietoa myös historiallisista linnoituksista<br />

ja linnoista. Tässä keskityttiin erityisesti<br />

erilaisiin puolustusvarustusten rooleja<br />

koskeviin tulkintoihin sekä niiden<br />

yhteisöllisen ja valtiollisen merkityksen<br />

arviointeihin. Muutamia tunnetuista varustuksista<br />

oli vaikea sovittaa keskiaikaiseen<br />

kontekstiin, sillä niitä koskeva<br />

<strong>arkeologinen</strong> tieto ja historialliset lähteet<br />

ovat hyvin niukat. Näissä tapauksissa<br />

oletukset, jotka liittyivät paremmin tunnettuihin<br />

varustuksiin, antoivat ajatuksia<br />

myös vähemmän tunnettujen varustusten<br />

merkityksen pohdiskeluun. Tämän<br />

osalta kiinnostavaa materiaalia tarjoavat<br />

mm. kirjoittajat, jotka keskustelivat esimerkiksi<br />

Porvoon Linnamäen tai Tammisaaren<br />

Raaseporin eri rooleista (esim.<br />

Edgren & Gardberg 1996; Rask 1991:<br />

47-50; 74). Kiinnostava mutta tuskin<br />

39

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!