PDF - Suomen arkeologinen seura ry.
PDF - Suomen arkeologinen seura ry.
PDF - Suomen arkeologinen seura ry.
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
8 - 9; Engblom 1992: 51 - 54) saattaisivat<br />
olla vastaavanlaisia uhrikuoppia.<br />
Hautausten tunnistamisen lisäksi myös<br />
niiden ajoittaminen on ongelmallista,<br />
sillä radiohiiliajoitukseen soveltuvaa<br />
orgaanista materiaalia on vain harvoin<br />
säilynyt. Usein ajoitus on tehty esinetypologian<br />
perusteella, jolloin esimerkiksi<br />
tyypillisen kampakeramiikan pllrnn<br />
kuuluvat hautaukset on tunnistettu<br />
runsaasta pii- ja meripihkaesineistöstään.<br />
(Edgren 1966: 99; Halinen 1999: 174.) Erityisen<br />
hankalia tulkinnan kannalta ovat<br />
rakenteet, jotka eivät sisällä punamultaa<br />
tai hauta-antimiksi tulkittavaa löytöaineistoa.<br />
Mikäli haudaksi tulkitussa rakenteessa<br />
ei ole ajoittavaa löytömateriaalia,<br />
on hauta usein saanut ajoituksensa<br />
sen välittömässä yhteydessä olevan<br />
asuinpaikan kautta (ks. Edgren 1966: liite<br />
1; Väkeväinen 1975: 14; Purhonen 1980).<br />
Tämäkin on ongelmallista, sillä esimerkiksi<br />
Ruotsin neoliittisella kivikaudella<br />
kalmistoja on rakennettu vanhalle asuinpaikalle<br />
(Tilley 1996: 73 - 79). Samoin<br />
kuten Outokummun Sätöksen uudempi<br />
tutkimus osoittaa (Räihälä 1996), saattaa<br />
myös uusi asuinpaikka rakentua vanhan<br />
kalmiston päälle.<br />
Ajoituksen ongelmaa on pohdittu esimerkiksi<br />
Vantaan Jönsaksen kalmiston<br />
yhteydessä (Purhonen 1980: 8). Jönsaksen<br />
kalmistoa pidetään malliesimerkkinä mesoliittisista<br />
hautauksista, mutta ajoittavia<br />
löytöjä tai luonnontieteellisiä ajoituksia<br />
siitä ei ole. Jönsaksen asuinpaikalta taas<br />
tunnetaan löytöjä mesoliittiselta ajalta<br />
varhaismetallikaudelle. Punamultahautojen<br />
läheisyydestä on lisäksi löydetty<br />
nuorakeraamisia hautoja. Yhden punamultahaudan<br />
kivirakenteen yhteydestä on<br />
myös löytynyt nuorakeramiikkaa, joka<br />
on tosin voinut kulkeutua hautarakenteeseen<br />
myöhemmin. (Purhonen 1980:<br />
7-15.) Kalmiston ajoittuminen mesoliit-<br />
tiseksi ei siis ole itsestään selvää, vaikka<br />
yhtäläisyyksiä esimerkiksi Venäjän<br />
Oleni'Ostrovin mesoliittisiin hautauksiin<br />
löytyykin (Purhonen 1980: 15).<br />
Radiohiiliajoituksia on tehty haudoista,<br />
joista on löytynyt esimerkiksi hammasfragmentteja<br />
tai hiiltä. Hammasfragmenteista<br />
tehdyt ajoitukset ovat kuitenkin<br />
ongelmallisia, sillä hammaskiilteen<br />
hiili-isotoopit ovat alttiita maaperän<br />
vaikutuksille. Koska hammaskiillenäytteestä<br />
on vaikea erottaa eksogeenista<br />
hiiltä, voi hammaskiilteestä tehtyjen radiohiiliajoitusten<br />
virhemarginaali olla<br />
useita tuhansia vuosia. (Hedges et al<br />
1995.) Useissa tapauksissa hammas- tai<br />
luuaineistosta tehdyt ajoitukset ovatkin<br />
antaneet yllättävän tuloksen. Esimerkiksi<br />
Euran Honkilahden Kolmhaaran punamultaa<br />
sisältäneet paasiarkkuhautaukset<br />
ajoittuivat luu- ja hammasfragmenteista<br />
tehdyin C-14 ajoituksin esiroomalaiselle<br />
rautakaudelle ja jopa merovingiaikaan<br />
(Edgren 1999: 319 - 324). Samoin Joroisten<br />
Kanavan esineistönsä puolesta tyypilliseen<br />
kampakeramiikkaan ajoittuvat<br />
hautaukset sijoittuvat yllättäen hammasfragmenteista<br />
tehtyjen C-14 ajoitusten<br />
mukaan vanhemmalle roomalaisajalle<br />
(Schulz 2006: 136). Kolmhaarasta on löytynyt<br />
joitakin kappaleita varhaismetallikaudelle<br />
ajoittuvaa Morbyn keramiikkaa<br />
(Edgren 1999. 319 - 324), jotka tukevat<br />
C-14 ajoitusta. Sen sijaan Kanavan<br />
asuinpaikan nuorin löytökerros muodostuu<br />
myöhäisneoliittisesta keramiikasta<br />
(Schulz 2003. 3 - 12).<br />
Yllä mainittujen piirteiden perusteella on<br />
vaikeaa tyypitellä suurinta osaa <strong>Suomen</strong><br />
kivikautisista hautauksista punamultahauta<br />
- termin alle. Luonnollisinta olisi<br />
käsitellä hautauksia ajoitusten kautta,<br />
kuten esimerkiksi Skandinaviassa ja Baltiassa<br />
on tehty (ks. Albrethsen & Brinch<br />
Petersen 1976; Zagorska 2001), mutta<br />
4
Change language