HIV-HOITOTYÃN KÃSIKIRJA - HIV Tukikeskus
HIV-HOITOTYÃN KÃSIKIRJA - HIV Tukikeskus
HIV-HOITOTYÃN KÃSIKIRJA - HIV Tukikeskus
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
XII Kuolevan potilaan hoito<br />
145<br />
Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi 2010 uudet saattohoitosuositukset. Ne ohjeistavat<br />
mm. potilaan saattohoidon suunnitelmallisuuteen, hoitavan henkilöstön osaamiseen,<br />
potilaan toiveiden ja kärsimyksen huomioimiseen.<br />
Kuolevan potilaan hoito kuuluu olennaisena osana hoitotyöhön. Missä tahansa hoitotyötä<br />
tehdäänkin, voidaan kohdata kuoleva potilas tai hänen läheisensä. Kuolevan<br />
potilaan hoidosta on olemassa paljon kirjallisuutta, mutta käytännön kokemus opettaa<br />
hyväksymään kuoleman luonnollisena prosessina. Kuolevan potilaan hoidossa tärkeää<br />
on hoitajan kiireettömyys, intuitiivinen havainnointi ja empaattisuus. Hoitotilanteessa<br />
tärkeitä asioita ovat kosketuksen-, liikkeen-, katseen- ja äänensävyt. Sairaanhoitaja<br />
on hoidon asiantuntija. Potilaan voinnin heikentyessä hoitaja avustaa potilasta esim.<br />
henkilökohtaisessa hygieniassa potilaan itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Joskus<br />
avun vastaanottaminen voi olla potilaasta vaikeaa. Sairaanhoitaja kuuntelee potilasta,<br />
huomioi hänen voimavaransa ja perustelee toiminnan, miksi joku asia on tärkeää tehdä,<br />
esimerkiksi peseytyminen tai ihon rasvaus.<br />
Potilasta rohkaistaan puhumaan kuolemasta ja siihen liittyvistä toiveista ja järjestelyistä<br />
viimeistään sairauden edettyä parantumattomaan vaiheeseen. Potilasta ei kuitenkaan<br />
painosteta puhumaan kuolemasta. Asioista puhumista helpottavat luottamuksellinen<br />
hoitosuhde ja omahoitajuus. Potilas päättää itse, kertooko hän sairaudestaan ja sen<br />
etenemisestä lähiomaisille. Hoitaja voi tarjota henkistä tukea ja läsnäoloa sekä toimia<br />
tiedonantajana ja tukena myös omaisille, kertoo potilas sairaudestaan tai ei. Jos potilas<br />
haluaa salata sairautensa, tätä tahtoa kunnioitetaan myös kuoleman jälkeen.<br />
1 Saattohoito<br />
Saattohoito on vaikeasti sairaan potilaan hoitoa tilanteessa, jossa parantavaa hoitoa<br />
ei ole eikä taudin etenemistä voida pysäyttää. Potilas saa saattohoitoa diagnoosista<br />
riippumatta. Saattohoito voi tapahtua kotona, sairaalassa tai saattohoitokodissa.<br />
Saattohoitoon kuuluu<br />
• potilaan oireiden (kipu, pahoinvointi, hengenahdistus, sekavuus) lievittäminen<br />
• potilaan toiveiden ja tarpeiden kuuleminen ja niihin vastaaminen<br />
• potilaan osallistuminen päätöksentekoon<br />
• pelkojen ja ahdistuksen lievittäminen<br />
• omaisten ja läheisten mukaan ottaminen<br />
• turvallinen hoitoympäristö, salliva ilmapiiri<br />
• perusasiat: lääkehoito, ravitsemus, hygienia, lepo/uni, henkiset, hengelliset ja<br />
kulttuuriset tarpeet<br />
• moniammatillinen työskentely (kotihoito, kotisairaala, sosiaalityöntekijä,<br />
psykiatrinen sairaanhoitaja, sairaalapappi, fysioterapeutti).<br />
1.1 Oireiden lievittäminen<br />
1.1.1 Kipu<br />
Tulehduskipulääkkeiden lisäksi käytetään keskivahvoja ja vahvoja opiaatteja. Kipulääkkeitä<br />
on useita ja niitä voidaan annostella eri tavoin (tabletti, injektio, oraaliliuos,<br />
laastari). Opiaatteihin ja niiden sivuvaikutuksiin liitetään usein turhia pelkoja, jotka<br />
saattavat estää potilasta saamasta riittävän tehokasta kipulääkitystä.
Change language