Download file - Posiva

More documents

Recommendations

Info

10Kuva 5. 1927/1928 Suomen taloudellinen kartta (1: 100 000).Kuva 6. 1962 Peruskartta (1:20 000).
112.1 Pitäjänkartta 1840–1844Maanmittaushallituksen vanha käsin piirretty ja akvarellein väritetty pitäjänkartta (1: 20000) valmistettiin vuosina 1840–1844. Niitä laadittiin eri muodoissa 1825–1950(Niemelä 1998: 27). Vuosien 1825–1915 aikana kartat tehtiin pitäjittäin ja 1916–1950karttalehtijaoittain. Alun perin karttojen painatus oli yksivärinen mutta vuosina 1825–1896 pitäjänkartoista valmistettiin jäljennöksiä käsin piirtämällä ja värittämällä (Niemelä1998: 27). Tässä työssä käytetyt karttalehdet ovat siis mitä ilmeisemmin jäljennöksiäalkuperäisistä painetuista versioista. Kartoitusten rungon parannuttua tähti- jakolmiomittausten kehittymisen myötä ryhdyttiin vuonna 1897 pitäjänkarttojen uudistamiseen(Niemelä 1998: 27). Ensimmäinen uudistettu karttalehti ilmestyi 1899. Vuodesta1916 eteenpäin pitäjänkarttaa valmistettiin polyedriprojektiossa.Päämittauskonttorin antamien ohjeiden mukaan pitäjänkartoitusta varten tehtävissämittauksissa otettiin huomioon asumukset, viljelysten ääriviivat, metsämaiden päälajitsekä rajat, vesistöt ja kulkutiet (Gustafsson 1933a). 1800-luvun pitäjänkartat koostuvathyvin erilaisista mittauksista ja käytettyjen pohjakarttojen ajantasaisuudessa on suuriaalueellisia eroja. Ne alueet, joista karttoja ei ollut saatavilla, täydennettiin tilapäisestityhjillä papereilla tai vanhoista maantieteellisistä kartoista jäljennetyillä maastokuvioilla(Lehtinen 2005: 65). Tästä johtuen vanhat pitäjänkartat vaikuttavat ”tilkkutäkeiltä”nopealla vilkaisulla. Vain 18 % karttojen alueellisesta tiedosta perustuu vuoden 1809jälkeen tehtyihin mittauksiin. 1800-luvun pitäjänkartat ovat epätarkimpia alueilla, joissaon vahva vanha kartoituspohja, sillä karttojen teossa käytettiin tukena varhaisemminvalmistettuja karttoja. Koska Satakuntaa oli kartoitettu kattavasti jo ennen pitäjänkarttoja,tässä työssä käytetyt kartat ovat mitä todennäköisimmin osittain johdettuvanhemmista aluetta kuvanneista kartoista, eikä ne näin kuvaa yksiselitteisesti maisemanja maankäytön tilaa vuosina 1840–1844. (Gustafsson 1933b). Huolimatta epätarkastavalmistusajankohdasta, antavat kartat kuvan maankäytön tilasta perinteisenmaatalouden ajalta, sijoittuivatpa ne varsinaisesti 1840-luvulle tai sitä aikaisemmillevuosikymmenille. Pitäjänkartat vektoroitiin tässä hankkeessa vain Eurajoen nykyisenkunnanrajojen kattamalta alueelta.Koska <strong>Posiva</strong>n luovuttamassa aineistossa ei ollut pitäjänkarttojen seliteosia, niidentulkinta tehtiin muita karttoja ja taustatietoja apuna käyttäen. Karttaan on kuvattuselkeästi ja yksiselitteisesti pellot, niityt, joet ja järvet. Kallioalueet on kuvattu harmaillaääriviivoilla sekä harmaaksi väritetyin symbolein. Kosteikot on esitetty yhtenevälläsymboloinnilla, mutta eri sävyin. Ne on kartassa kuvattu selkeästi rajattuina viivoitettuinaalueina joko ruskealla, vihreällä tai sinisellä värillä. Tämä saattaa johtua kartanpalasista koostetusta luonteesta (mahdollisesti eri kartoittajat), mutta voi myös olla, ettätälle symboliselle erottelulle on olemassa syy. Koska värierojen merkityksestä ei ollutvarmuutta, nämä luokat tulkittiin paikkatietoa luotaessa samaan kosteikkoluokkaan.Yleisesti ottaen osa koostetusta kartasta on väritetty kirkkain ja osa himmein värein jasiten värien intensiteetti on epäyhtenäinen. Lisäksi karttaan on kuvattu rakennuksia jateitä vaihtelevin symbolein, maanomistusrajat ja jonkin verran paikannimistöä. Kylienja suurimpien vesistöjen ja saarien lisäksi myös satunnaisten tilojen nimet on merkittykarttoihin. Erikoista kartassa on se, että siihen on piirretty rautatie, joka todellisuudessarakennettiin ja avattiin vasta 1890-luvulla (Heino 1992: 157). Tämä viittaisi siihen, ettäkarttaa on täydennetty myöhemmin. Metsäiset alueet ovat suurimmaksi osaksi
Page 3 and 4: TIIVISTELMÄPosiva ja Turun yliopis
Page 5 and 6: Landscape and Land Use History of E
Page 7: 1SISÄLLYSLUETTELOTIIVISTELMÄABSTR
Page 10 and 11: 4Kartat ovat maisema- ja maankäytt
Page 12 and 13: Kuva 1. Yleiskartta Eurajoen kunnas
Page 14 and 15: 8Taulukko 1. Hankkeessa vektoroituj
Page 18 and 19: 12”kartoittamatonta” aluetta, j
Page 20 and 21: 14käytetty aineisto koostui kartta
Page 22 and 23: 16Järvi: Tämä luokka pitää sis
Page 24 and 25: 18Taulukko 2. Maankäyttö- ja mais
Page 26 and 27: 20Tiet luokiteltiin joko karttaseli
Page 28 and 29: 223.3 Aineistojen yhtenäistäminen
Page 30 and 31: 24Taulukko 6. Maastotietokannan (20
Page 33 and 34: 27Kuva 8. Maankäyttötietoa yhdenm
Page 35 and 36: 29Työssä valittiin muutostutkimuk
Page 37 and 38: 31ympäristötekijöihin. ArcMapin
Page 39 and 40: 334 TULOKSET4.1 Eurajoen maankäytt
Page 41 and 42: 35Kuva 12. 1903-1904 valmistettujen
Page 43 and 44: 37Kuva 13. 1962 valmistettujen peru
Page 45 and 46: 394.2 Maankäytön keskeisimmät mu
Page 47 and 48: 41Kuva 17. Vuoden 1962 jälkeen on
Page 49 and 50: 43Kuva 18. Yksittäisistä maankäy
Page 51 and 52: 45Sen lisäksi, että suurin osa ni
Page 53 and 54: 47Peltojen määrä kasvoi 1900-luv
Page 55 and 56: 49Taulukko 9. Soiden pinta-ala- ja
Page 57 and 58: 51Kuva 22. Eurajoella vuorottelevat
Page 59 and 60: 53Kuva 25. Maankäytön (1962) suhd
Page 61 and 62: 55Kuva 28. Maankäytön (1840-1844)
Page 63 and 64: 574.5 Asutuksen ja kulkuväylien ke
Page 65 and 66: 59Kuva 33. Tyypillinen alusta asuin
Page 67:
61Kuva 35. Kulkureittien perusrunko
Page 71 and 72:
656 JATKOKÄYTTÖLuotu paikkatietoa
Page 73:
67Historiallinen paikkatieto on tä
Page 76 and 77:
70Heikkilä, I. (1995). Heinänsiem
show all

Download file - Posiva

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?