Download file - Posiva

66Maisemahistorian tuntemista voidaan pitää jopa edellytyksenä maiseman tulevaisuudenmallintamiselle (Marcucci 2000). On mahdotonta arvioida tulevaa kehitystä, josymmärrystä siitä, miten nykytilanteeseen on päädytty, ei ole. Lisäksi mistään muistalähteistä kuin eri aikakausille sijoittuvista kartoista ei ole saatavilla yhtä kattavastisijaintitietoa menneistä maisemarakenteista. Vaikka karttatuotteiden välittämä tieto onaina yleistys maiseman tilasta, näkee niistä useimmiten juuri ihmistoiminnan kannaltakeskeisimmät maanpeitemuodot. On kuitenkin huomioitava, että tässä projektissakäytetty aikasarjamalli on historiallisena ajanjaksona lyhyt, vaikkakin mittavimpienmuutosten voidaan olettaneen tapahtuneen juuri tällä tarkasteluvälillä, joka alkaatraditionaalisten maisemien aikakaudelta (Antrop 1997). Traditionaalisten maisemienaikakaudella Antrop viittaa maatalousvaltaiseen yhteiskuntaan. Saadut tulokset eivätkuitenkaan ikinä anna yksityiskohtaista kuvaa alueen muuttuvasta todellisuudesta, vaanosoittaa lähinnä yleisiä suuntaviivoja. Peilattaessa menneisyyden maisemia nykyhetkeen,tehtäessä huomioita tapahtuneista muutoksista ja pyrittäessä selvittämään sekämuutosta ajavia ympäristö- että yhteiskuntatekijöitä, voidaan kuitenkin pyrkiä ymmärtämäänalueiden ja maisemien dynaamista luonnetta.Täysin hallittavaa ja ennustettavaa maiseman kehitys ei koskaan ole, sillä ihmistoimintaantulee aina luonnonrajojen lisäksi vaikuttamaan kulloinkin vallitsevayhteiskunnallinen tila ja sen luomat tarpeet, taidot ja arvot (Antrop 2005). Muun muassaelinkeinorakenne, vallitseva poliittinen tila, teknologian kehitys, valta, omistajuus jayksilöiden preferenssit ja mahdollisuudet muovaavat alati ympäristöä. Muutosta ajaviavoimia pohdittaessa tuleekin ymmärtää, että muutosvoimat ilmenevät usealla eri tasolla.Vaikuttaa siltä, että maankäytön ja maiseman muutokset ilmenevät pienellä, tilakohtaisellatasolla ennen kaikkea sosiaalisten sekä saavutettavuuteen ja mahdollisuuksiinliittyvien muuttujien kautta (Veldkamp & Lambin 2001). Maisematasolla muutoksiaajavat näkyvimmin topografiaan, maaperään ja ilmastoon liittyvät tekijät. Alueellisellaja valtakunnallisella tasolla maankäyttöä ohjaavat ilmaston lisäksi kulloinkin vallitsevatmakroekonomiset ja demografiset olosuhteet. Kun nämä eri tason maisemaa muovaavattekijät otetaan huomioon, voidaan alueiden maankäytön kehitystä arvioida kaikkeinonnistuneimmin.Lisäksi, koska maisemaan kohdistuu koko ajan sekä monenlaisia käyttöpaineita ettävaihtelevaan ympäristön tilaan liittyviä muutoksia, voivat ne yhdessä luoda uudenlaisiasuunnittelemattomia ja arvaamattomia seurauksia niin maiseman rakenteeseen kuin sentoiminnalliseenkin ulottuvuuteen (Antrop 1997, 2005). Sen vuoksi myös muun muassasitä, miten luonnonympäristö reagoi muuttuviin maankäyttöpaineisiin, tulisi arvioida jamallintaa (Veldkamp & Lambin 2001). Biofysikaaliset feedback-mekanismit vaikuttavatosaltaan vallitsevan yhteiskunnan asenteisiin ja tavoitteisiin ja muokkaavat näinesimerkiksi poliittista ilmapiiriä, joka puolestaan taas vaikuttaa maankäyttöön. Ilmastonmuutosja sitä seuranneet kansainväliset ja kansalliset sopimukset ja tavoitteet ovatviimeisin selkeä esimerkki tästä.Myös se, millä vauhdilla muutokset maisemassa tapahtuvat, on keskeistä maisemantulevaisuusskenaarioita luotaessa (Veldkamp & Lambin 2001). Muutosten vauhti riippuuympäristön kehityksen lisäksi muun muassa erilaisten maankäyttöön perustuvienhyödykkeiden ja palveluiden kysynnästä (Fischer & Sun 2001). Tässä taloudellisten japoliittisten rakenteiden mallintaminen on keskeisintä.