Download file - Posiva

60Kulkureittien kehittyminen Eurajoella 1840–2010 on nähtävissä kuvassa 35. Polut jamuut pienimmät väylät on jätetty kartoista pois, sillä niitä ei ole kaikkiin karttoihinmerkattu samalla tarkkuudella. Tiet on pyritty yhdenmukaistamaan niiden tulkitunalueellisen tärkeyden mukaan (tien symbolin leveys) ja termit valittu Liikenneviraston(entinen Tiehallinto) Digiroad-aineistoa mukaillen (Liikennevirasto 7.10.2011). Yhdystietovat teitä, jotka on merkitty karttoihin tärkeimpinä/suurimpina, pois lukien E8-valtatie, joka näkyy vuoden 1962 ja 2010 karttakuvissa.1800-luvun puolivälissä alueen päätie kulki Raumalta Euraan, ohittaen suurimman osankunnan kylistä. Pienemmät tiet (nimetty metsäteiksi/yksityisiksi teiksi) yhdistivätpitäjän muut asutetut alueet tähän päätiehen. 1840–1844 pitäjänkarttaan oli merkittymyös rautatie, vaikka se valmistui vasta 1897 (Heino 1992: 155—158). Siksi rautatieon jätetty pois 1840—1844 kartasta.Vuoden 1903–1904 kartasta näkyy rautatien sijainti. Se kulki lähinnä asumattomienmetsämaiden läpi, lukuun ottamatta Sydänmaan kylää, jonka arkea rautatien läheinensijainti vilkastutti (Heino 1992: 158). Eurajoella kulki aikoinaan myös toinen rataNakkilan ja Kiukaisten rajalta, Tokinmaan hakkuualueilta, Verkkokarin satamaan(Heino 1992: 86–87, 116). Rata rakennettiin 1912 puutavaran kuljetusta varten, silläVuojoen kartanon metsissä oli 1900-luvun toisena vuosikymmenenä aloitettu suureethakkuut. Rata kuitenkin poistui käytöstä jo 1918. Hakkuiden lisäksi Eurajoella oliaikoinaan myös metsäteollisuutta. Kaunissaareen Olkiluodon itäpuolelle perustettiinvuonna 1877 saha, jonka toiminnan ympärille muodostui lähes omavarainenteollisuusyhdyskunta, joka kukoisti usemman vuosikymmenen (Heino 1992: 122–129).Siellä sijaitsi myös Eurajoen ensimmäinen satama (Heino 1992: 113). Kaunissaarenvirkeä yhteisö kuitenkin hiipui ajan myötä ja lopulta sahakin purettiin 1930-luvunalussa.Raumalta Euraan kulkevan päätie oli saanut uusia haaroja vanhoista pienemmistä teistä,joista yksi kulki muun muassa kohti Poria. Edelleen 1962 alueellinen päätieverkko olilaajentunut kattamaan vanhoja pienempiä teitä. Lisäksi maisemaan oli ilmestynytvaltatie (E8), joka kulkee läpi kaikkien länsirannikon suurimpien kaupunkien. Lisäksipienempien teiden verkko oli tihentynyt pääteiden väleissä.Tultaessa 2000-luvulle tieverkon päärunko on säilynyt ennallaan – se on lähinnä saanutmuutaman uuden haaran etelä- ja kaakkoisosiin kuntaa. Lisäksi metsä- ja yksityistieyhteydetovat lisääntyneet. Tämän lisäksi Eurajoen Kirkonkylään, kunnan keskukseen,oli rakennettu katuverkko lisääntyneen asutuksen myötä.Kaiken kaikkiaan tieverkon runko lukuun ottamatta valtatietä on säilynyt melkomuuttumattomana läpi koko tarkasteluajanjakson; liikenteen lisääntyminen asutuskeskustenvälillä on ainostaan muuttanut joidenkin teiden alueellista merkittävyyttä.