Download file - Posiva

36Vuoden 1962 peruskartan perusteella metsämaat kattoivat karttalehtien kattamastapinta-alasta 67,2 % (kuva 13). Pellot peittävät jälleen seuraavaksi suurimman pinta-alan,22,1 % peruskarttojen kattavuudesta. Suot ja kosteikot, jotka pitävät visualisoinnissasisällään sekä ”avosuo/metsäinen suo”- sekä ”soistuva maa/maatuva kosteikko”-luokat,kattoivat puolestaan 8,1 %. Soista 90,7 % on avosoita tai metsäisiä soita ja 9,3 %soistuvaa maata tai maatuvaa kosteikkoa. Niittyä oli 1962 jäljellä enää 1,4 % karttojenkattamasta pinta-alasta. Järvet kattoivat 0,8 % ja joet 0,3 %. Puutarhoja oli vuonna 1962karttalehtien perusteella yhteensä 2,7 hehtaaria (0,01 %) ja maa-aineksenottoalueita 15hehtaaria (0,05 %). Peltomaat sijaitsevat edelleen enimmäkseen laajana yhtenäisenäalueena jokien ympärillä. Sen sijaan peltomaiden muoto on edellistä rikkonaisempi,mikä tosin saattaa selittyä alkuperäisten karttojen geometrisen tarkkuuden eroista.Muutoin maisema vaikuttaa yleissilmäyksellä aiempia monotonisemmalta, sillä muunmuassa niittyä esiintyy alueella enää vähän ja alueellisesti suppealla alueella lähinnäaivan jokien suistossa ja merenlahtien perällä.Maanmittaushallituksen maastotietokannan (2007) maankäytön visualisointi on esitettykuvassa 14. Aineiston monipuolinen luokkajako ja tarkkuus antaa varhaisempia aikatasojarikkonaisemman ja monipuolisemman kuvan Eurajoen maisemasta, sillä edellisistäaikatasoista poiketen saatavilla on nyt tietoa esimerkiksi alueen paljaistakalliomaista. Lisäksi maastotietokantaan kuuluvat myös merialueet, jota kartoista eierikseen digitoitu. Toisaalta merta ei haluttu erottaa tarkastelusta kokonaan, koska haluttiinmuistuttaa, että meri on vahvasti läsnä Eurajoen maisemassa. Meren mukanaolovaikuttaa muiden luokkien suhteelliseen osuuteen, jonka seurauksena niitä on huonovertailla aikaisempiin aikatasoihin. Tämä ei haittaa, sillä vertailua on tarkoitus jatkaatarkemmin raportin seuraavissa osioissa. Maastotietokannasta tehdyn visualisoinnin mukaansuurin osa kunnasta on metsämaan peitossa (50,2 %), jota seuraa meri- (23,5 %),pelto- (14,5 %), erilaiset suot ja kosteikot (6,7 %), kallio-/kivikko-/hiekka-/louhos-(2,8 %), maa-aineksenotto- (1 %), järvi- (0,6 %), niitty- (0,3 %), joki- (0,2 %), puisto-/virkistys-/hautausmaa- (0,1 %), liikenne- (0,02 %) ja puutarha -luokat (0,001 %).Yleisen alueellisen rakenteen puolesta vuoden 2007 maisemasta ei nouse esiin laajojauusia piirteitä lukuun ottamatta itäosan kosteikkojen suurta turpeennostoaluetta.