Download file - Posiva

334 TULOKSET4.1 Eurajoen maankäyttö ja maiseman rakenne eri aikoinaTässä osiossa Eurajoen maankäyttöä ja maiseman rakennetta on tarkasteltu kartoistadigitoitujen alkuperäisten luokkien kautta. Pinta-alojen suhdeluvut viittaavat ainakunkin aikatason karttojen kattamaan kokonaisalaan – ei koko kuntaan tai varsinaiseentutkimusalueeseen, joka esitellään yhtenäisluokiteltujen karttojen yhteydessä seuraavassaosiossa.Vuosina 1840–1844 suurin osa (69,2 %) kartan kattamasta Eurajoen kunnasta oliasumatonta metsämaata (kuva 11). Niityt kattoivat alueen pinta-alasta 13,7 % ja olivatyleisin maatalouden muoto. Peltomaan osuus kokonaispinta-alasta oli tuolloin vain 6,1%. Sekä pellot että niityt sijoittuvat jokien ympäristöön alaville savimaille. Pellot olivatvielä tällä perinteisen maatalouden aikakaudella niittyihin verrattuna pienialaisia jarikkonaisia. Laajimmat yhtenäiset kosteikot ja suot puolestaan sijaitsivat nykyisenEurajoen kunnan itä- ja koillisosissa.Venäläisistä topografikartoista (1903–1904) vektoroidun paikkatietoaineiston perusteella(kuva 12) 1900-luvun alussa Eurajoen maisemaa ja maankäyttöä hallitsivattoisaalta jokivarsien alavat pellot (19,2 %) ja toisaalta seka-, havu- ja lehtimetsät, jotkamuodostavat 61,1 % pinta-alasta. Jos kaikkia metsätyyppejä tarkastellaan erikseen, onsekametsän osuus Eurajoen kunnan kaikista metsistä 75 %, havumetsän 24,8 % jalehtimetsän 0,2 %. Tämän jälkeen pinta-alaltaan suurimmat maanpeiteluokat ovat suotja kosteikot (8,7 %) sekä niityt (6,6 %). Suo ja kosteikko-ryhmään on visualisoinninhelpottamiseksi niin ikään yhdistetty kaksi venäläisissä topografikartoissa eroteltualuokkaa: ”avosuo/kosteikko”-luokka (70,1 % soista ja kosteikoista) sekä ”metsäinensuo”-luokka (29,9 % soista ja kosteikoista). Laitumet/avohakkuualueet kattoivat 2,5 %,järvet 1,1 %, joet 0,4 %, rakennetut alueet 0,3 %. Puutarhoja oli ainoastaan 1,6(0,005 %) hehtaaria ja puistoja 9,3 hehtaaria (0,03 %), joten molempien osuusvenäläisten karttojen kattamasta kokonaispinta-alasta jäi vuonna 1904 reippaasti alle1 %. Laajuudeltaan pellot ovat jo tässä vaiheessa edellistä aikakautta suurempia, eikäpienipiirteistä peltomosaiikkia ollut enää yhtä paljon. Koska venäläisiin topografikarttoihinon sisällytetty enemmän tietoa, antaa se monipuolisemman kuvan alueenmaankäytöstä ja ihmistoiminnoista.