Download file - Posiva

20Tiet luokiteltiin joko karttaselitteiden avulla (taloudellinen kartta ja peruskartta) taitulkitsemalla niiden merkittävyyttä karttasymbolin piirtotyylin, lähinnä leveyden,perusteella (Taulukko 4). Leveimmät tiet tulkittiin suurimmiksi ja merkittävimmiksi.Katkoviivalla merkityt tiet luokiteltiin poluiksi. Luokittelua oli hankala tehdä täysinyhtenäiseksi, sillä erilaisten teiden lukumäärä vaihteli karttojen välillä. Vähiten erilaisiateitä oli 1800-luvun pitäjänkartoissa ja vuoden 1850/1855 Kalmbergin kartoissa, joihinniitä oli merkitty vain kolmella erilaisella symbolilla. Eniten (7) erityyppisiäkulkuväyliä löytyy vuoden 1962 peruskartoista.Taulukko 4. Tiet ja muut kulkuväylät kartoittain.Pitäjänkartat Kalmbergin kartat VenäläisettopografikartatSuomentaloudellinenkarttaPeruskartat1840–1844 1850/1855 1903–1904 1927/1928 1962Iso tie Iso tie Iso tie/pääväylä Maantie I lk. AutotiePieni tie Keskikokoinen tie Keskikokoinen tie Kylätie II a-luokanautotie*Rautatie Pieni tie/polku Pieni tie Polku III a-luokanautotiePolku Rautatie III b-luokanautotieRautatieLaivaväyläKärrytiePolku* Huom. Rautatie rakennettiin vasta 1800-luvun lopulla, mikä viittaa siihen, että Pitäjänkarttaa ontäydennetty myöhemmin (Heino 1992: 157).Rautatie3.2 Karttakohteiden muuttaminen paikkatiedoksiKun karttojen sisältö oli kattavasti vertailtu ja arvioitu, ja digitoitavat kohdeluokatvalittu, muunnettiin kohteet vektoriobjekteiksi paikkatietojärjestelmässä. Vektoroinnissaalkuperäisen kartan esittämät ilmiöt piirrettiin viiva- (line), piste- (point) tai alue-(polygon) elementeiksi. Tässä tutkimuksessa vektorointi tehtiin ESRI ArcMap-ohjelmalla(ArcGIS 9.3). Koska aineiston tarkkuus on sidoksissa alkuperäisen kartanmittakaavaan, tuotettu paikkatieto ei voi olla tätä tarkempaa.Digitointi suoritettiin kuitenkin asutuksen ja teiden kohdalta niin tarkasti kuin pystyttiinja maankäytön kohdalla tasolla 1:7000. Koska yleistystasona on kunta, digitointi ei