Download file - Posiva

635 YHTEENVETOProjektissa käytetty kartta-aineisto on mahdollistanut tutkimuksen Eurajoen maisemanja erityisesti maankäytön kehityksestä reilun 160 vuoden ajalta. Selkeimminihmistoiminta on näkynyt etenkin peltojen ja niittyjen dynamiikassa, joiden laajuudestahistorialliset kartat antavat tarkimmat tiedot. Aineistosta tehtyjen analyysien pohjaltaalueellisesti näkyvimmät muutokset maankäytössä tapahtuivat jo 1800-luvunjälkimmisellä puoliskolla, jolloin Eurajoen ja Lapijoen laajat niityt raivattiin pelloiksi.Sittemmin peltojen laajuudessa ei yhtä mittavia muutoksia ole tapahtunut, lähinnäpeltoala on pienentynyt aivan nykyisen kuntakeskuksen alueella rakentamisen vuoksi.Maanviljelytoiminnan vuoksi myös useat järvet ovat kadonneet maisemasta; lähinnäkuivauksen takia vuosina 1840–1962. Vaikka kuivauksen kohteena usein on olluthelpommin kuivatettavat pienet järvet ja lammet, on laajan Irjanteenkylän Kyläjärvenkuivaus näkyvä muutos jo kuntatasolla tarkasteltaessa. Osa pienempien vesistöjenkatoamisesta voi olla lähtöaineiston tarkkuuseroistakin johtuvaa. Ainakin järvilukumääränäkillinen nousu 1962–2007 viittaisi lähinnä eroihin paikkatiedon tarkkuudessa.Soiden ja kosteikkojen osalta muutosten arviointi oli vaikeampaa, sillä soiden luokitteluja niiden kuvailun tarkkuus on käytettyjen karttojen kesken vaihdellut suuresti. Soidenlukumäärän ja pinta-alan kasvu 2000-luvulle tultaessa johtuneekin lähinnä aineistojentarkkuuseroista. Eurajoen historiaa tutkineen Heinon (1992) mukaan soita on kuitenkinkunnassa muutettu maanviljelyskäyttöön vähän, sillä helpommin käyttöönotettavaaviljelyskelpoista maata on ollut jokivarsilla riittämiin. Kunnan pellot selkeästinoudattavatkin maaperäkartassa kuvattuja laajoja savikenttiä. Eurajoen laajimmatyhtenäiset kosteikkoalueet kunnan itäosissa ovat säilyneet maisemassa, vaikkakin osaniistä on sittemmin otettu turvetuotantokäyttöön.Asutuksen ja kulkuväylien kehitys on koko tarkastelujaksolla pitkälti noudattanutvanhoja rakenteitaan. Uudenlaisia painotuksia varsinkin asutukseen on kuitenkin tullut,kun Kirkonkylä on noussut kunnan asutuksen painopisteeksi. Osaltaan tähän lienee onvaikuttanut sijainti joen varrella kunnan keskellä sekä hyvät liikenneyhteydet myösnaapurikuntiin E8-valtatien myötä. Kaiken kaikkiaan asutus eri aikoina on sijoittunutvarsinkin jokivarteen, jonne ensimmäiset pellotkin kynnettiin. Rakentaminen rantaviivallepuolestaan on lisääntynyt loma-asumisen myötä.Vaikka rakennustenkin osalta oli kartoissa eroja, tehty visualisointi antanee varsintodenmukaisen kuvan asumisen painopisteitä eri ajankohtina. Jos mukaan olisi otettumyös ulko- ja tukirakennukset, jotka oli kuvattu venäläisissä topografikartoissa japeruskartassa, olisi muodostunut kuva ollut varsin erilainen.Hankaluuksia sen sijaan aiheutti teiden visualisointi niin, että kulkuyhteyksienkehityksestä saisi selkeän kuvan. Karttoihin kun oli erilaisia teitä ja polkuja merkittyvarsin vaihtelevasti. Lisäksi selitysosan puuttuessa monista kartoista oli vaikea arvioidatien alueellista ja paikallista tärkeyttä. Kaiken kaikkiaan aineistosta sai kuvan, ettäyhteyksien perusrakenne on 1950-luvulla rakennettua valtatietä E8 lukuunottamattasäilynyt melko muuttumattomana.