12.07.2015 Views

Download file - Posiva

Download file - Posiva

Download file - Posiva

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

16Järvi: Tämä luokka pitää sisällään sisämaavesistöt, kuten erikokoiset järvet ja lammet.Sisävedet ovat luokkana selkeästi esitetty kaikissa kartoissa, joten niiden tulkinta javektorointi paikkatietomuotoon oli ongelmatonta. Pienimpien lampien muutosten seuraamistahankaloittaa kuitenkin se, että tarkkuus, jolla erikokoisia vesistöjä onkartoitettu, vaihtelee karttojen välillä.Suo/kosteikko: Suot ja kosteikot olivat niittyjen ohella haasteellisia tulkintakohteita, silläerityyppisiä kosteikkoja ja soita oli eritelty useassa kartassa. Joidenkin karttojen kohdallaon epäselvää, millaisesta suosta tai kosteikosta on kyse, koska käytettävissä eiollut kartan seliteosaa. Tämän vuoksi erilaiset suot ja kosteikot on tuotetussa paikkatietoaineistossasisällytetty usean kartan kohdalla samaan luokkaan. Lisäksi kosteikkojenvaihettuva luonne on vaikuttanut niiden symbolointityyliin, mikä tuo omathaasteensa niiden rajojen määrittelemiselle vektorimuotoisessa paikkatietoaineiston tuotossa.Venäläisissä topografikartoissa oli lisäksi sekaluokkia, joissa esiintyi useampaaeri symbolia samalla alueella. Kosteikko-niittyalueet sisällytettiin tässä työssä niittyihin,koska se on resurssienkäytön näkökulmasta keskeisempi maankäyttöluokka.Joki: Jokiluokkaan kuuluu lähinnä Eurajoki ja Lapijoki suurimpine sivu-uomineen, joitakarttoihin on piirretty vaihtelevalla tarkkuudella. Jokien suhteellinen piirtokoko vaihtelee,ja joissain kartoissa joet on esitetty liioitellen todellisuutta leveämmin.Laidun: Tämä luokka koostuu lähinnä keskelle metsiä sekä pellon reunoihin hakatuistaruohottuneista aukeista, joita on karttojen merkintöjen mukaan käytetty laitumena.Laitumet on luokkana eritelty ainoastaan venäläisissä sotilastopografikartoissa (1903–1904), joten niiden sijoittumista ja laajuutta eriaikoina ei tuotetun paikkatietoaineistonpohjalta voida arvioida.Puutarha: Puutarha on hyöty- ja koristekasvien pienialainen viljelyalue, joka voisijoittua joko asuinrakennuksen yhteyteen tai kasvihuoneisiin. Puutarhat on selkeästimerkitty vain venäläisiin sotilastopografikarttoihin (1903–1904) ja vuoden 1962maastokarttaan sekä vuoden 2007 maastotietokantaan. Vaikka muihin karttoihinpuutarhoja ei yhtä selkeästi ole merkitty, on esimerkiksi Vuojoen kartanon yhteydessäollut puutarha jo 1810 (Heikkilä 1995: 69).Puisto: Puisto on joko luonnollinen tai rakennettu, hoidettu viheralue. Sellainen oneritelty ainoastaan venäläiseen topografikarttaan ja maastotietokantaan. 1900-luvunalussa kartta-aineiston perusteella Eurajoen alueen ainoa puisto sijaitsi Vuojoen kartanonyhteydessä.Rakennettu: Rakennetuilla alueilla tarkoitetaan tässä yhteydessä asuin- ym. rakennustensekä niiden pihamaiden peittämää maa-alaa. Rakennetut alueet on kuvattu käsitellyistäkartoista erikseen ainoastaan venäläisissä sotilastopografikartoissa, joissa rakennuksenpistetiedon lisäksi oli piirretty rakennuksia ympäröivät ”tonttimaat”. Myös maastotietokantaanon eritelty rakennettu maa-ala.Vesijättömaa: Vesijättömaa pitää sisällään niin ”luonnollisesti” kuivuvat maankohoamisalueetkuin tarkoituksella esimerkiksi ojituksella kuivauksen alla olevia kosteitasoita ja järviä. Vesijättömaa on eritelty ainoastaan Suomen taloudelliseen karttaan(1927/1928) sekä maastotietokantaan.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!