Download file - Posiva

More documents

Recommendations

Info

56Kuva 30. Maankäytön (1962) suhde korkeuteen.Kuva 31. Maankäytön (2007) suhde korkeuteen.
574.5 Asutuksen ja kulkuväylien kehitysAsutuksen alueellinen levinneisyys ja tiheys on esitetty kuvassa 32. Vuoden 1840–1844pitäjänkartan mukaan asutus oli 1800-luvun puolivälissä keskittynyt lähinnä Eurajoen jaLapijoen varteen. Tämän lisäksi asutustihentymiä on luoteisessa Kuivalahden kylässäsekä kaakossa Sydänmaan kylän ympäristössä. Keskimääräinen rakennustiheys puolestaanoli 0,42 asuinrakennusta neliökilometrillä.1900-luvun alkuun mennessä keskimääräinen rakennustiheys oli kasvanut 2,96 asuinrakennukseenneliökilometrillä. Asutus on myös alueellisesti laajalle levinneempää,vaikka tihein rakennuskanta on edelleen jokivarsilla, sekä Kuivalahden ja Sydänmaankylissä. Vaikuttaakin siltä, että vanhat kylät ovat levittäytyneet ympäristöönsä samallakuin muutamia tiloja on ilmestynyt aikaisemmin asumattomille alueille. Pohjois- jakoillisosan soiset metsämaat sen sijaan ovat pysyneet asuttamattomina.Edelleen vuoteen 1962 mennessä keskimääräinen rakennustiheys oli kasvanut 5,34rakennukseen neliökilometrillä. Asutuksen vanha rakenne on edelleen nähtävissävaikkakin jälleen uusia harvaanasuttuja alueita on ilmestynyt vanhojen asutuskeskustenvälisille teidenpätkille esimerkiksi Irjanteen ja Kuivalahden väliin. Lisäksi Eurajoennykyinen kuntakeskus, Kirkonkylän kylä, on alkanut erottua tiheämmin asuttunaalueena Irjanteen, Kuivalahden ja Sydänmaan lisäksi.Vuoteen 2007 mennessä rakennustiheys oli jo 9,17 asuinrakennusta neliökilometrillä.Kirkonkylä on jatkanut kasvuaan ja on nyt silminnähden kunnan tiheimmin rakennettuaaluetta. Tämän lisäksi uutena piirteenä on ilmestynyt rakennuskantaa rantaviivantuntumaan (Olkiluotoa lukuun ottamatta). Rakennustiheyden kasvu selittyykin suureksiosaksi loma-asunnoilla. Kirkonkylän ohella muista kylistä tiheämmällä asuinrakennuskannallaanerottuu Kirkonkylästä lounaaseen sijaitseva Lapijoki.Asutuksen suhde maaperään on esitetty kuvassa 33. Rakennusten jakautuminen erimaalajeille on pysynyt melko lailla samanlaisena koko tutkitun ajanjakson. Moreeni onollut selkeästi suosituin rakennusalusta, mikä on ymmärrettävää, sillä noin 50 %kunnasta on moreenin peitossa. Tämän lisäksi jokivarsien hienot mineraalimaat (hiekka,hiesu ja hieta) ovat olleet suosittuja rakennusalustoja. 2000-luvulla kalliomaat ovat tosinkohonneet näitä suositummaksi maaperäksi rakentamiselle. Myös savimaille onerehdytty rakentamaan aivan viime vuosiin asti.Myös asutuksen etäisyyttä pellosta vertailtiin eri aikatasojen välillä. Kuten kuvasta 34käy ilmi, on asutus kaikkina ajankohtina sijainnut aivan peltojen tuntumassa.Rakennuksista 80 % tai enemmän on 1840–1962, ajanjaksolla jona Eurajoen tärkein jayleisin elinkeino on ollut maanviljely, sijainnut alle 50 metrin päästä pellosta. Vuonna2007 suurin osa asuinrakennuksista sijaitsi edelleen peltojen tuntumassa (n. 45 %) muttarakentaminen kauemmaksi pellosta on yleistynyt kun maanviljely ei enää tarjoasuurimmalle osalle kunnan asukkaista elinkeinoa. Lisäksi lomarakentaminen lieneevaikuttanut varsinkin ”etäisyys yli 500 m”-luokan osuuden kasvuun.
Page 3 and 4:
TIIVISTELMÄPosiva ja Turun yliopis
Page 5 and 6:
Landscape and Land Use History of E
Page 7:
1SISÄLLYSLUETTELOTIIVISTELMÄABSTR
Page 10 and 11:
4Kartat ovat maisema- ja maankäytt
Page 12 and 13: Kuva 1. Yleiskartta Eurajoen kunnas
Page 14 and 15: 8Taulukko 1. Hankkeessa vektoroituj
Page 16 and 17: 10Kuva 5. 1927/1928 Suomen taloudel
Page 18 and 19: 12”kartoittamatonta” aluetta, j
Page 20 and 21: 14käytetty aineisto koostui kartta
Page 22 and 23: 16Järvi: Tämä luokka pitää sis
Page 24 and 25: 18Taulukko 2. Maankäyttö- ja mais
Page 26 and 27: 20Tiet luokiteltiin joko karttaseli
Page 28 and 29: 223.3 Aineistojen yhtenäistäminen
Page 30 and 31: 24Taulukko 6. Maastotietokannan (20
Page 33 and 34: 27Kuva 8. Maankäyttötietoa yhdenm
Page 35 and 36: 29Työssä valittiin muutostutkimuk
Page 37 and 38: 31ympäristötekijöihin. ArcMapin
Page 39 and 40: 334 TULOKSET4.1 Eurajoen maankäytt
Page 41 and 42: 35Kuva 12. 1903-1904 valmistettujen
Page 43 and 44: 37Kuva 13. 1962 valmistettujen peru
Page 45 and 46: 394.2 Maankäytön keskeisimmät mu
Page 47 and 48: 41Kuva 17. Vuoden 1962 jälkeen on
Page 49 and 50: 43Kuva 18. Yksittäisistä maankäy
Page 51 and 52: 45Sen lisäksi, että suurin osa ni
Page 53 and 54: 47Peltojen määrä kasvoi 1900-luv
Page 55 and 56: 49Taulukko 9. Soiden pinta-ala- ja
Page 57 and 58: 51Kuva 22. Eurajoella vuorottelevat
Page 59 and 60: 53Kuva 25. Maankäytön (1962) suhd
Page 61: 55Kuva 28. Maankäytön (1840-1844)
Page 65 and 66: 59Kuva 33. Tyypillinen alusta asuin
Page 67: 61Kuva 35. Kulkureittien perusrunko
Page 71 and 72: 656 JATKOKÄYTTÖLuotu paikkatietoa
Page 73: 67Historiallinen paikkatieto on tä
Page 76 and 77: 70Heikkilä, I. (1995). Heinänsiem
show all

Download file - Posiva

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?