Download file - Posiva

More documents

Recommendations

Info

14käytetty aineisto koostui karttalehdistä 1132 08, 1132 09, 1132 11, 1132 12, 1134 02 ja1134 03. Kaikkien karttalehtien kartoitus on tehty vuonna 1959 mittakaavassa 1:10 000eri kartoittajien toimesta. Tulkintatieto on peräisin vuosien 1957–1958 ilmakuvista.Kartat on painettu Maanmittaushallituksen kivipainossa Helsingissä 1962. Asemoinniltaanja sisällöltään kartat ovat luotettavia ja karttamerkit selitteineen yhdenmukaisia.
153 MENETELMÄT JA TYÖVAIHEET3.1 Karttojen tulkintaKarttojen perusluonteeseen kuuluu todellisuuden yleistäminen eri käyttötarkoituksiavarten (Monmonier 1991). Onhan mahdotonta kuvata kolmiulotteista todellisuuttakaikkine vivahteineen ja ulottuvuuksineen paperitasolla. Tämän vuoksi kartta sisältääaina eriasteisia ja vaihtelevista syistä johtuvia vääristymiä. Siinä missä kartan tekijäntulkinta ja tarkoituksellinen valikointi vaikuttaa kartassa esitettyyn semanttiseensisältöön, aiheutuu muun muassa kartan piirrossa geometrisia vääristymiä. Nämäongelmat nousevat esiin etenkin silloin, kun erilaisia karttoja yritetään vertailla jakäyttää rinnan tasa-arvoisina tietolähteinä. Tässä työssä käytetyt menetelmät vaativatsekä kartoista paikkatietomuotoon tuodun tietosisällön että niiden geometrisentarkkuuden yhtenäistämistä. Koko prosessi aloitettiin karttojen semanttisen sisällöntulkinnalla ja vertailulla, jonka jälkeen edettiin kartoissa esitettyjen kohteidenvektorointiin paikkatietoympäristössä, tuotetun paikkatietoaineiston semanttiseen jageometriseen yhtenäistämiseen ja lopulta maankäytön muutoksiin liittyvien analyysiensuorittamiseen.Maankäyttö- ja maisemakohteiden tulkinta tehtiin siis viidestä aikatasosta. Kustakintulkittiin maankäyttömuodot, tiet ja asutus. Kooste kunkin kartasarjan tulkituista javektoroiduista kohteista on kuvattu taulukossa 2, johon on otettu temaattisen vertailunvuoksi mukaan myös työssä käytetty maastotietokanta-paikkatietoaineisto (2007).Venäläisten topografikarttojen, Kalmbergin karttojen ja Suomen taloudellisen kartanluokkien tunnistuksessa käytettiinkin saman karttasarjan muiden karttalehtien selitteitä.Lisäksi Pitäjänkartan osalta karttamerkkien tulkinta tapahtui vertailemalla niidensijoittumista suhteessa Kalmbergin karttaan ja venäläisiin topografikarttoihin.Kartoista esiintyi seuraavia maankäyttö- ja maisematietoja, joiden tulkinnassakohdattiin erilaisia haasteita:Pelto: Peltoihin kuuluu vakinaisessa viljelykäytössä tai viljelyskierron piirissä olevatmaanviljelyalueet, joilla viljellään muun muassa vilja-, palko- tai rehukasveja sekäjuurikkaita. Pellot ovat sekä sisällöltään että rajoiltaan selkein kartoissa esiintyväluokka.Niitty: Tämä luokka pitää sisällään kartoissa esitetyt, pääasiassa ruohoa, heinää tai saraakasvavat niittymaat, joihin kuuluu sekä joki- ja merenrantaympäristöjen rantaniityt jaruovikot että suo- ja kosteikkoalueiden märät ruohomaat. Niitty on sisällöllisesti yksityön ongelmallisimpia luokkia, sillä sen merkitys on tarkasteluajanjakson aikanaoleellisesti muuttunut. Se ei käsitteenä ole nykyisinkään yksiselitteinen (Haeggströmym. 2005: 42). Perinteisen maatalouden aikakaudella (noin 1870-luvulle asti) niittykäsitettiin luonnollisena heinämaana, jolta korjattiin kasvustoa eläinten rehuksi. Kunheinän tuotanto siirtyi 1860-luvun nälkävuosien jälkeen pelloille, niitty-sanan käyttöalkoi muuttua. Lisäksi 1900-luvulla maatalouden tilastointiperusteet muuttuivat, silläviljeltyyn maahan alettiin pellon lisäksi lukea hoidetut niityt (Heino 1992: 59). Tämä onsaattanut vaikuttaa myös karttojen piirtoon. Siinä missä ennen vanhaan niittyyhdistettiin maatalouteen, nykyään niitty-sanan käyttöä määrittävät enimmäkseenkasvitieteelliset lähtökohdat.
Page 3 and 4: TIIVISTELMÄPosiva ja Turun yliopis
Page 5 and 6: Landscape and Land Use History of E
Page 7: 1SISÄLLYSLUETTELOTIIVISTELMÄABSTR
Page 10 and 11: 4Kartat ovat maisema- ja maankäytt
Page 12 and 13: Kuva 1. Yleiskartta Eurajoen kunnas
Page 14 and 15: 8Taulukko 1. Hankkeessa vektoroituj
Page 16 and 17: 10Kuva 5. 1927/1928 Suomen taloudel
Page 18 and 19: 12”kartoittamatonta” aluetta, j
Page 22 and 23: 16Järvi: Tämä luokka pitää sis
Page 24 and 25: 18Taulukko 2. Maankäyttö- ja mais
Page 26 and 27: 20Tiet luokiteltiin joko karttaseli
Page 28 and 29: 223.3 Aineistojen yhtenäistäminen
Page 30 and 31: 24Taulukko 6. Maastotietokannan (20
Page 33 and 34: 27Kuva 8. Maankäyttötietoa yhdenm
Page 35 and 36: 29Työssä valittiin muutostutkimuk
Page 37 and 38: 31ympäristötekijöihin. ArcMapin
Page 39 and 40: 334 TULOKSET4.1 Eurajoen maankäytt
Page 41 and 42: 35Kuva 12. 1903-1904 valmistettujen
Page 43 and 44: 37Kuva 13. 1962 valmistettujen peru
Page 45 and 46: 394.2 Maankäytön keskeisimmät mu
Page 47 and 48: 41Kuva 17. Vuoden 1962 jälkeen on
Page 49 and 50: 43Kuva 18. Yksittäisistä maankäy
Page 51 and 52: 45Sen lisäksi, että suurin osa ni
Page 53 and 54: 47Peltojen määrä kasvoi 1900-luv
Page 55 and 56: 49Taulukko 9. Soiden pinta-ala- ja
Page 57 and 58: 51Kuva 22. Eurajoella vuorottelevat
Page 59 and 60: 53Kuva 25. Maankäytön (1962) suhd
Page 61 and 62: 55Kuva 28. Maankäytön (1840-1844)
Page 63 and 64: 574.5 Asutuksen ja kulkuväylien ke
Page 65 and 66: 59Kuva 33. Tyypillinen alusta asuin
Page 67: 61Kuva 35. Kulkureittien perusrunko
Page 71 and 72:
656 JATKOKÄYTTÖLuotu paikkatietoa
Page 73:
67Historiallinen paikkatieto on tä
Page 76 and 77:
70Heikkilä, I. (1995). Heinänsiem
show all

Download file - Posiva

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?