Download file - Posiva

More documents

Recommendations

Info

60Kulkureittien kehittyminen Eurajoella 1840–2010 on nähtävissä kuvassa 35. Polut jamuut pienimmät väylät on jätetty kartoista pois, sillä niitä ei ole kaikkiin karttoihinmerkattu samalla tarkkuudella. Tiet on pyritty yhdenmukaistamaan niiden tulkitunalueellisen tärkeyden mukaan (tien symbolin leveys) ja termit valittu Liikenneviraston(entinen Tiehallinto) Digiroad-aineistoa mukaillen (Liikennevirasto 7.10.2011). Yhdystietovat teitä, jotka on merkitty karttoihin tärkeimpinä/suurimpina, pois lukien E8-valtatie, joka näkyy vuoden 1962 ja 2010 karttakuvissa.1800-luvun puolivälissä alueen päätie kulki Raumalta Euraan, ohittaen suurimman osankunnan kylistä. Pienemmät tiet (nimetty metsäteiksi/yksityisiksi teiksi) yhdistivätpitäjän muut asutetut alueet tähän päätiehen. 1840–1844 pitäjänkarttaan oli merkittymyös rautatie, vaikka se valmistui vasta 1897 (Heino 1992: 155—158). Siksi rautatieon jätetty pois 1840—1844 kartasta.Vuoden 1903–1904 kartasta näkyy rautatien sijainti. Se kulki lähinnä asumattomienmetsämaiden läpi, lukuun ottamatta Sydänmaan kylää, jonka arkea rautatien läheinensijainti vilkastutti (Heino 1992: 158). Eurajoella kulki aikoinaan myös toinen rataNakkilan ja Kiukaisten rajalta, Tokinmaan hakkuualueilta, Verkkokarin satamaan(Heino 1992: 86–87, 116). Rata rakennettiin 1912 puutavaran kuljetusta varten, silläVuojoen kartanon metsissä oli 1900-luvun toisena vuosikymmenenä aloitettu suureethakkuut. Rata kuitenkin poistui käytöstä jo 1918. Hakkuiden lisäksi Eurajoella oliaikoinaan myös metsäteollisuutta. Kaunissaareen Olkiluodon itäpuolelle perustettiinvuonna 1877 saha, jonka toiminnan ympärille muodostui lähes omavarainenteollisuusyhdyskunta, joka kukoisti usemman vuosikymmenen (Heino 1992: 122–129).Siellä sijaitsi myös Eurajoen ensimmäinen satama (Heino 1992: 113). Kaunissaarenvirkeä yhteisö kuitenkin hiipui ajan myötä ja lopulta sahakin purettiin 1930-luvunalussa.Raumalta Euraan kulkevan päätie oli saanut uusia haaroja vanhoista pienemmistä teistä,joista yksi kulki muun muassa kohti Poria. Edelleen 1962 alueellinen päätieverkko olilaajentunut kattamaan vanhoja pienempiä teitä. Lisäksi maisemaan oli ilmestynytvaltatie (E8), joka kulkee läpi kaikkien länsirannikon suurimpien kaupunkien. Lisäksipienempien teiden verkko oli tihentynyt pääteiden väleissä.Tultaessa 2000-luvulle tieverkon päärunko on säilynyt ennallaan – se on lähinnä saanutmuutaman uuden haaran etelä- ja kaakkoisosiin kuntaa. Lisäksi metsä- ja yksityistieyhteydetovat lisääntyneet. Tämän lisäksi Eurajoen Kirkonkylään, kunnan keskukseen,oli rakennettu katuverkko lisääntyneen asutuksen myötä.Kaiken kaikkiaan tieverkon runko lukuun ottamatta valtatietä on säilynyt melkomuuttumattomana läpi koko tarkasteluajanjakson; liikenteen lisääntyminen asutuskeskustenvälillä on ainostaan muuttanut joidenkin teiden alueellista merkittävyyttä.
61Kuva 35. Kulkureittien perusrunko on muuttunut vain vähän. Suurin alueella liikkumiseen vaikutanut muutos on ollut E8-valtatien ilmaantuminen maisemaan.
Page 3 and 4:
TIIVISTELMÄPosiva ja Turun yliopis
Page 5 and 6:
Landscape and Land Use History of E
Page 7:
1SISÄLLYSLUETTELOTIIVISTELMÄABSTR
Page 10 and 11:
4Kartat ovat maisema- ja maankäytt
Page 12 and 13:
Kuva 1. Yleiskartta Eurajoen kunnas
Page 14 and 15:
8Taulukko 1. Hankkeessa vektoroituj
Page 16 and 17: 10Kuva 5. 1927/1928 Suomen taloudel
Page 18 and 19: 12”kartoittamatonta” aluetta, j
Page 20 and 21: 14käytetty aineisto koostui kartta
Page 22 and 23: 16Järvi: Tämä luokka pitää sis
Page 24 and 25: 18Taulukko 2. Maankäyttö- ja mais
Page 26 and 27: 20Tiet luokiteltiin joko karttaseli
Page 28 and 29: 223.3 Aineistojen yhtenäistäminen
Page 30 and 31: 24Taulukko 6. Maastotietokannan (20
Page 33 and 34: 27Kuva 8. Maankäyttötietoa yhdenm
Page 35 and 36: 29Työssä valittiin muutostutkimuk
Page 37 and 38: 31ympäristötekijöihin. ArcMapin
Page 39 and 40: 334 TULOKSET4.1 Eurajoen maankäytt
Page 41 and 42: 35Kuva 12. 1903-1904 valmistettujen
Page 43 and 44: 37Kuva 13. 1962 valmistettujen peru
Page 45 and 46: 394.2 Maankäytön keskeisimmät mu
Page 47 and 48: 41Kuva 17. Vuoden 1962 jälkeen on
Page 49 and 50: 43Kuva 18. Yksittäisistä maankäy
Page 51 and 52: 45Sen lisäksi, että suurin osa ni
Page 53 and 54: 47Peltojen määrä kasvoi 1900-luv
Page 55 and 56: 49Taulukko 9. Soiden pinta-ala- ja
Page 57 and 58: 51Kuva 22. Eurajoella vuorottelevat
Page 59 and 60: 53Kuva 25. Maankäytön (1962) suhd
Page 61 and 62: 55Kuva 28. Maankäytön (1840-1844)
Page 63 and 64: 574.5 Asutuksen ja kulkuväylien ke
Page 65: 59Kuva 33. Tyypillinen alusta asuin
Page 71 and 72: 656 JATKOKÄYTTÖLuotu paikkatietoa
Page 73: 67Historiallinen paikkatieto on tä
Page 76 and 77: 70Heikkilä, I. (1995). Heinänsiem
show all

Download file - Posiva

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?