Download file - Posiva

656 JATKOKÄYTTÖLuotu paikkatietoaineisto soveltuu havaintojen perusteella parhaiten maataloustoiminnanja asutuksen tarkasteluun. Osa kartoista saattaa sopia myös metsienmuutosten kartoitukseen esimerkiksi ekologisesta näkökulmasta, mutta se vaatisi oheenlisäksi muita karttoja, joista metsälaikuista ja mahdollisesti puulajeista saisi paremmankuvan. Parhaten aineistosta metsiin liittyviin selvityksiin käyvät venäläiset topografikartat(1903–1904), jotka 1960-luvun peruskarttojen ohella osoittautuivat sisällöllisestirikkaimmaksi aineistoksi.Kuten raportista on käynyt ilmi, historiallisten karttojen siirtäminen paikkatietomuotoonsisältää useita haasteita. Karttojen väliset erot maanpeitekohteiden kuvailussa estivätmaisemassa tapahtuneiden muutosten suoran vertailun. Tämän vuoksi aineistoa täytyiyhdenmukaistaa uudelleenluokittelulla. Koska temaattisen sisällön lisäksi karttojengeometrinen tarkkuus vaihteli, täytyi niitä vielä yhdenmukaistaa rasteriin pohjautuviengeneralisointien avulla. Tällainen aineiston käsittely manipuloi lähteiden tietosisältöä,mutta se on välttämätön vaihe, jos aikatasoja pyritään vertailemaan keskenään. Tämänvuoksi on kuitenkin tärkeää, että paikkatietoympäristössä tapahtuneet työvaiheetpidetään mielessä, ja niiden mahdolliset vaikutukset otetaan huomioon. Kuntatasollasilmämääräisesti tarkasteltaessa ei huomattu, että tässä työssä käytettyjen karttojensijaintitarkkuus olisi haitallisen suuresti vaihdellut. Yksityiskohtaisemmassa tarkastelussaolisi kuitenkin parempi käyttää tuotettua paikkatietoa sellaisenaan, ilman rasterillatehtyjä muunnoksia. Sellaisissa analyyseissä kannattaa suosia muita kuin Kalmberginkarttaa (1:100 000) tai Suomen taloudellista karttaa (1:100 000), sillä ne soveltuvatmittakaavansa vuoksi paremmin lähestymiskartoiksi alueelle.Epätietoisuus karttojen todellisesta valmistusajankohdasta aiheutti myös ongelmia.Varsinkin pitäjänkartta on projektin edetessä osoittautunut haasteelliseksi tältä osin. Onmahdoton tietää, mitkä osat kartassa kuvatusta maisemasta edustavat mitäkin hetkeäajansaatossa, koska kartta on tiedettävästi osin johdettu vanhemmista kartoista. Sitä onmyös osin täydennetty myöhemmin, kuten rautatietapaus osoittaa. Tässä työssä pitäjänkarttakuitenkin oli perinteisen maatalouden aikaa edustavista kartoista paras vaihtoehto,sillä se kattoi kunnasta kuitenkin sen keskeisimmät osat, toisin kuin muut ennen1870-lukua valmistetut karttatuotteet.Aineiston jatkokäyttöä ajatellen tulee muistaa, että kartat todellakin ovat vain yhdenlainenkaksiulotteinen tulkinta ympäröivästä maailmasta. Joitain elementtejä on tietoisestitai tiedostamattomasti aina jätetty ulkopuolelle, ja joitain korostettu karttatuotteenkäyttötarkoituksesta riippuen. Se, mitä kartoissa ei ole kuvattu, ei olekaan merkityksetöntä.Karttojen jättämät aukot tulisikin täydentää muista aineistoista saatavillatiedoilla. Tällaisia ovat esimerkiksi vanhat tilastot, lehtijutut, valokuvat ja pitäjän historiastakertovat kirjat. Myös karttojen taustoihin on perehdyttävä hyvin, jottahistoriallisen paikkatiedon hyödyntäjä onnistuu tekemään mahdollisimman virheettömiäjohtopäätöksiä aineistoon pohjautuen. Tulkintataito on keskeinen, sillä historiallisenpaikkatiedon tuottaja ja hyödyntäjä toimii historiallisen maisematiedon keskeisenävälittäjänä siinä missä kartan alkuperäinen valmistajakin.Vaikka historiallisen paikkatiedon käyttöön liittyy lukuisia haasteita, avaa se kuitenkinoikeinkäytettynä uudenlaisia mahdollisuuksia maankäytön kehityksen arviointiin.