Download file - Posiva

More documents

Recommendations

Info

32Kulkuväylille ja teille ei tehty erillisiä analyysejä, vaan niitä tarkasteltiin ainoastaanvisualisoinnin avulla (kuva 35). Koska karttojen tarkkuus vaihteli, keskityttiinkulkuväylien analysoinnissa lähinnä pääväyliin. Niistä kerrotaan lisää tulostentarkastelun yhteydessä.
334 TULOKSET4.1 Eurajoen maankäyttö ja maiseman rakenne eri aikoinaTässä osiossa Eurajoen maankäyttöä ja maiseman rakennetta on tarkasteltu kartoistadigitoitujen alkuperäisten luokkien kautta. Pinta-alojen suhdeluvut viittaavat ainakunkin aikatason karttojen kattamaan kokonaisalaan – ei koko kuntaan tai varsinaiseentutkimusalueeseen, joka esitellään yhtenäisluokiteltujen karttojen yhteydessä seuraavassaosiossa.Vuosina 1840–1844 suurin osa (69,2 %) kartan kattamasta Eurajoen kunnasta oliasumatonta metsämaata (kuva 11). Niityt kattoivat alueen pinta-alasta 13,7 % ja olivatyleisin maatalouden muoto. Peltomaan osuus kokonaispinta-alasta oli tuolloin vain 6,1%. Sekä pellot että niityt sijoittuvat jokien ympäristöön alaville savimaille. Pellot olivatvielä tällä perinteisen maatalouden aikakaudella niittyihin verrattuna pienialaisia jarikkonaisia. Laajimmat yhtenäiset kosteikot ja suot puolestaan sijaitsivat nykyisenEurajoen kunnan itä- ja koillisosissa.Venäläisistä topografikartoista (1903–1904) vektoroidun paikkatietoaineiston perusteella(kuva 12) 1900-luvun alussa Eurajoen maisemaa ja maankäyttöä hallitsivattoisaalta jokivarsien alavat pellot (19,2 %) ja toisaalta seka-, havu- ja lehtimetsät, jotkamuodostavat 61,1 % pinta-alasta. Jos kaikkia metsätyyppejä tarkastellaan erikseen, onsekametsän osuus Eurajoen kunnan kaikista metsistä 75 %, havumetsän 24,8 % jalehtimetsän 0,2 %. Tämän jälkeen pinta-alaltaan suurimmat maanpeiteluokat ovat suotja kosteikot (8,7 %) sekä niityt (6,6 %). Suo ja kosteikko-ryhmään on visualisoinninhelpottamiseksi niin ikään yhdistetty kaksi venäläisissä topografikartoissa eroteltualuokkaa: ”avosuo/kosteikko”-luokka (70,1 % soista ja kosteikoista) sekä ”metsäinensuo”-luokka (29,9 % soista ja kosteikoista). Laitumet/avohakkuualueet kattoivat 2,5 %,järvet 1,1 %, joet 0,4 %, rakennetut alueet 0,3 %. Puutarhoja oli ainoastaan 1,6(0,005 %) hehtaaria ja puistoja 9,3 hehtaaria (0,03 %), joten molempien osuusvenäläisten karttojen kattamasta kokonaispinta-alasta jäi vuonna 1904 reippaasti alle1 %. Laajuudeltaan pellot ovat jo tässä vaiheessa edellistä aikakautta suurempia, eikäpienipiirteistä peltomosaiikkia ollut enää yhtä paljon. Koska venäläisiin topografikarttoihinon sisällytetty enemmän tietoa, antaa se monipuolisemman kuvan alueenmaankäytöstä ja ihmistoiminnoista.
Page 3 and 4: TIIVISTELMÄPosiva ja Turun yliopis
Page 5 and 6: Landscape and Land Use History of E
Page 7: 1SISÄLLYSLUETTELOTIIVISTELMÄABSTR
Page 10 and 11: 4Kartat ovat maisema- ja maankäytt
Page 12 and 13: Kuva 1. Yleiskartta Eurajoen kunnas
Page 14 and 15: 8Taulukko 1. Hankkeessa vektoroituj
Page 16 and 17: 10Kuva 5. 1927/1928 Suomen taloudel
Page 18 and 19: 12”kartoittamatonta” aluetta, j
Page 20 and 21: 14käytetty aineisto koostui kartta
Page 22 and 23: 16Järvi: Tämä luokka pitää sis
Page 24 and 25: 18Taulukko 2. Maankäyttö- ja mais
Page 26 and 27: 20Tiet luokiteltiin joko karttaseli
Page 28 and 29: 223.3 Aineistojen yhtenäistäminen
Page 30 and 31: 24Taulukko 6. Maastotietokannan (20
Page 33 and 34: 27Kuva 8. Maankäyttötietoa yhdenm
Page 35 and 36: 29Työssä valittiin muutostutkimuk
Page 37: 31ympäristötekijöihin. ArcMapin
Page 41 and 42: 35Kuva 12. 1903-1904 valmistettujen
Page 43 and 44: 37Kuva 13. 1962 valmistettujen peru
Page 45 and 46: 394.2 Maankäytön keskeisimmät mu
Page 47 and 48: 41Kuva 17. Vuoden 1962 jälkeen on
Page 49 and 50: 43Kuva 18. Yksittäisistä maankäy
Page 51 and 52: 45Sen lisäksi, että suurin osa ni
Page 53 and 54: 47Peltojen määrä kasvoi 1900-luv
Page 55 and 56: 49Taulukko 9. Soiden pinta-ala- ja
Page 57 and 58: 51Kuva 22. Eurajoella vuorottelevat
Page 59 and 60: 53Kuva 25. Maankäytön (1962) suhd
Page 61 and 62: 55Kuva 28. Maankäytön (1840-1844)
Page 63 and 64: 574.5 Asutuksen ja kulkuväylien ke
Page 65 and 66: 59Kuva 33. Tyypillinen alusta asuin
Page 67: 61Kuva 35. Kulkureittien perusrunko
Page 71 and 72: 656 JATKOKÄYTTÖLuotu paikkatietoa
Page 73: 67Historiallinen paikkatieto on tä
Page 76 and 77: 70Heikkilä, I. (1995). Heinänsiem

Download file - Posiva

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?