Download file - Posiva

TIIVISTELMÄPosiva ja Turun yliopiston tietokonekartografian laboratorio (UTU-LCC) sopivat 2010–2011 tutkimusyhteistyöstä Eurajoen maisemaa ja maankäyttöä koskevien kartta-aineistojenmuuttamisesta ja tulkitsemisesta paikkatiedoksi. Yhteisrahoitteisen hankkeentavoitteena oli tuottaa maiseman ja maankäytön muutoksia koskevaa paikkatietoaPosivan tulevaa vuoden 2012 Biosphere Description -raporttia varten. Projektiin valittiintyöntekijäksi LuK Titta Koistinen maantieteen osastolta (maantieteen ja geologianlaitos). Yhteistyöhanketta ohjasivat dosentti Niina Käyhkö (TY) ja FM Ari Ikonen jaFM Jani Helin (Posiva Oy). Tässä raportissa kuvataan hankkeen keskeisimmät tuloksetja aineistojen käsittelyt. Paikkatietoaineistojen käsittelyt ja muutostulkinnat on tehnytLuK Titta Koistinen, joka jatkaa aiheeseen liittyvää tutkimustyötä maantieteen FMopinnäyteeksi.Alueiden menneisyyden tunteminen on keskeisessä roolissa tutkittaessa niiden tulevaisuuttatai laadittaessa erilaisia kehitysskenaarioita. Maankäytön ja maiseman alueellisiaja ajallisia piirteitä on mahdollista tarkastella esimerkiksi historiallisen paikkatiedonavulla. Vanhat kartat ovat monipuolisia ihmistoimintaa kuvaavia aineistoja, joitaSuomessa on saatavilla aina 1600-luvulta lähtien. Tällaisen tiedon siirtäminen paikkatiedoksivaatii huolellisuutta, mutta mahdollistaa historiallisen aineiston yhteiskäytönmuiden aluetta kuvaavien paikkatietoaineistojen kanssa. Paikkatietojärjestelmissä (GIS– Geographical Information System) historiallista maisema- ja maankäyttötietoa onmyös joustava visualisoida eri käyttötarpeisiin ja analysoida muutoksia, jotka aluettaluonnehtivat.Paikkatiedon muodostaminen vanhoista kartoista ja erilaisista tietolähteistä on kuitenkinmonin tavoin haastavaa. Tässä Posivalle tuotetussa raportissa kuvataan paitsi Eurajoenmaiseman- ja maankäytön muutoksia aikavälillä 1840–2007 myös koko lähtöaineistonprosessointikaari. Raportti kuvaa kuinka kartat tulkittiin, digitoitiin, yhtenäistettiin jaanalysoitiin ja kuinka tuloksia arvioitiin. Lisäksi raportissa pohditaan lähtöaineistojenkäyttökelpoisuutta niiden jatkokäytön näkökulmista. Jatkokäyttöön vaikuttivat esimerkiksikarttojen vaihteleva temaattinen sisältö ja siten niiden välisen tiedon vertailukelpoisuus.Myös karttojen sijaintitarkkuus ja mittakaavojen väliset erot hankaloittivatpaikkatarkkoja vertailuja ja aiheuttivat aineistojen karsintaa. Osa tämän raportin ulkopuolellejätetyistä lähtöaineistoista voi kuitenkin osoittautua hyödylliseksi esimerkiksitulkinta-apuna tai lähestymiskarttana.Työssä vektoroidut ja analysoidut maankäyttö- ja maisematiedot ovat luotettavuudeltaanerilaisia. Maankäyttöluokista pellot, niityt ja rakennukset ovat luotettavimpia,vaikkakin niitty-käsitteen tematiikka aiheuttaakin jonkin verran haasteita luokantulkintaan ja käyttöön. Suurin osa Eurajoen niityistä vaikuttaa kadonneen aikavälillä1840–1903 kun ne kynnettin etenkin Eurajoen alavilla savimailla pelloiksi. Pientenjärvien ja lampien vertailu historiallisen paikkatiedon ja maastotietokannan välillä olihankalaa. Tapauskohtainen tarkastelu antaisi viitteitä siitä, onko kyse todellisista muutoksistavai eroista aineistojen tarkkuudessa. Soiden ja kosteikkojen osalta ongelmanaoli myös aineistojen väliset erot soiden kuvailussa. Joissain kartoissa suot ja kosteikoteivät selkeästikään olleet samalla tavalla kiinnostuksen kohteena kuin esimerkiksimaatalousmaa. Asutus on läpi tarkasteluajanjakson noudattanut samaa perusrakennettavaikkakin sen painopiste on muuttunut. Samoin kulkuväylät noudattavat pitkälti samaa