Download file - Posiva

31ympäristötekijöihin. ArcMapin attribuutti-taulukon yhteydestä löytyvän ”Summarize”-työkalun avulla koostettiin Excel-taulukkolaskentaohjelmaa käyttäen tilasto siitä, miteneri maankäyttöluokat eri ajankohtina ovat suhteutuneet eri maaperä- ja korkeusluokkiin.Tilastosta koostettuja tietoja esitellään graafeissa (kuvat 23–26 ja 28–31).Myös asutuspisteitä tarkasteltiin päällekkäisanalyysien avulla suhteessa maaperään.Näin pyrittiin selvittämään, onko rakennusalustan valinnassa nähtävissä jotain selkeitäpreferenssejä tai muutoksia aikatasojen välillä. Näitä tuloksia esitellään kuvan 33yhteydessä.3.5.3 Asutus ja kulkuväylätAsutuksen osalta keskityttiin kuvaamaan sen painopistettä eri ajankohtina. Näin voidaantarkastella visuaalisesti sitä, millaisille alueille ihmiset ovat taipuvaisia asettumaan japohtia eri ympäristö- ja luonnontekijöiden merkitystä sijoittumispaikan valinnassa. Näintuodaan mahdollisesti esiin myös seikkoja, jotka voitaisiin ottaa huomioon alueentulevaisuusskenaarioita laadittaessa.Asutuksen painopisteet pyrittiin tuomaan esiin muuttamalla rakennuspisteet rasteriksi,jonka pikselikoko on 300 m x 300 m. Kunkin pikselin arvo määräytyi sen mukaan,kuinka monta asuinrakennusta 300 m x 300 m alueille sijoittui. Eri aikatasojenasutuskeskittymät on visualisoitu kuvassa 32. Asutuksen painopistettä tarkasteltiinaluksi usealla eri resoluutiolla. 300 m x 300 m ruudukon todettiin olevan visualisointiinkaikkein sopivin, koska se esittää asutuksen painopisteet selkeästi mutta samalla niintarkasti, että muutokset eri aikatasojen välillä on silmin erotettavissa.Tarkasteluun ei otettu kaikkien karttojen osalta mukaan kaikkia rakennuksia, sillä tämäolisi huomattavasti vääristänyt tuloksia. Esimerkiksi venäläiseen topografikarttaan onmerkitty myös erilaiset asumisen ja maatalouden tukirakennukset, jotkaasutustarkastelun kannalta eivät ole niin olennaisia. Tämän vuoksi eri kartoista mukaanvalittiin seuraavat luokat:1840: pieni tila, iso tila1904: tila, torppa1962: tila/asuinrakennus2007: 42211, 42212, 42231 eli omakoti- ja kerrostalot sekä lomarakennukset(numerokoodit viittaavat maastotietokannan alkuperäiseen luokittelusysteemiin)Asutuksen alueellisen jakautumisen tarkastelun lisäksi työssä tarkasteltiin esimerkinomaisestimyös asutuksen suhdetta peltoihin. Tätä tarkastelua varten kaikkienaikatasojen (1840–2007) peltojen ympärille luotiin bufferit viidenkymmenen metrinvälein aina 500 m asti (”Proximity Toolset” - ”Multiple Ring Buffer”). Sen jälkeenasutusta vertailtiin suhteessa peltobuffereihin (”Overlay – Intersect”). Näin saatiinnumeerista tietoa siitä, mille etäisyydelle rakennukset enimmäkseen sijoittuvat (alle 50m – yli 500 m). Tulokset on esitelty graafina kuvassa 34. Samantyylisiä analyysejä voitarpeiden mukaan jatkossa tehdä myös muiden maanpeiteluokkien ja asutuksensuhteesta.