Download file - Posiva

More documents

Recommendations

Info

424.3 Muutosmallit ja yksittäisten maanpeiteluokkien dynamiikkaSuurimmat muutokset peltojen alueellisessa laajuudessa tapahtuivat 1840–1844 ja1903–1904 aikatasojen välillä, kun perinteisestä maataloudesta siirryttiin modernisoituneempaanmaatalouskulttuuriin (kuva 18). Tähän vaikutti muun muassa 1866–1868 vuosina koetut suuret nälkävuodet ja tätä seurannut maatalouden tuotantorakenteenmuunnos kohti tehokkaampaa maataloutta, joka nojasi vähemmän ainoastaanns. leipäviljojen tuotantoon. Lisääntyvät maatalouskoneet, tehokkaammat lajikkeet jarehuntuotannon modernisoituminen vaikuttivat näin myös niittyjen esiintymiseen.Muun muassa jokivarsien kyntö oli uusilla laitteilla helpompaa ja ne muutettiinkinpelloiksi, joilla yhä enemmissä määrin alettiin kasvattaa heinää ja muita rehukasveja.Peltojen määrä kasvoikin 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun alkuun mennessä 4682hehtaarilla kun taas samaan aikaan niittyjen määrä väheni 3089 ha (taulukko kuvassa19). Pinta-alaluvut osoittavat, että uutta maata otettiin viljelykäyttöön myös muualtakuin aikaisemmin niittyjen valtaamilta alueilta. Vielä aikatasojen 1903–1904 ja 1962välillä peltoala kasvoi 1981 hehtaaria (tosin samaan aikaan väheni muualla kunnassa1241 ha peltoa) kun taas 5038 hehtaaria peltoa pysyi ennallaan. 1900-luvun puolivälistä2000-luvulle tultaessa ennallaan oli säilynyt 6124 hehtaaria peltoa. Uutta peltoa oli 495hehtaaria ja kadonnutta peltoa taas 894 hehtaaria. Suurin osa kadonneesta pellosta onollut Kirkonkylän, nykyisen Eurajoen kuntakeskuksen, ympäristössä sijainnutta maanviljelymaata,joka sittemmin on rakennettu taajamaksi. Kirkonkylän ympäristö erottuupeltojen katoalueena ainakin ”Muutokset eri aikoina verrattuna 2007 perustasoon”-vertailussa.
43Kuva 18. Yksittäisistä maankäyttöluokista tehdyt muutosvektorimallit osoittavat eriaikatasojen välillä tapahtuneiden muutosten alueellisuuden sekä muutosten suunnat eriajankohtina. Peltoala kasvoi vuoteen 1962 asti.
Page 3 and 4: TIIVISTELMÄPosiva ja Turun yliopis
Page 5 and 6: Landscape and Land Use History of E
Page 7: 1SISÄLLYSLUETTELOTIIVISTELMÄABSTR
Page 10 and 11: 4Kartat ovat maisema- ja maankäytt
Page 12 and 13: Kuva 1. Yleiskartta Eurajoen kunnas
Page 14 and 15: 8Taulukko 1. Hankkeessa vektoroituj
Page 16 and 17: 10Kuva 5. 1927/1928 Suomen taloudel
Page 18 and 19: 12”kartoittamatonta” aluetta, j
Page 20 and 21: 14käytetty aineisto koostui kartta
Page 22 and 23: 16Järvi: Tämä luokka pitää sis
Page 24 and 25: 18Taulukko 2. Maankäyttö- ja mais
Page 26 and 27: 20Tiet luokiteltiin joko karttaseli
Page 28 and 29: 223.3 Aineistojen yhtenäistäminen
Page 30 and 31: 24Taulukko 6. Maastotietokannan (20
Page 33 and 34: 27Kuva 8. Maankäyttötietoa yhdenm
Page 35 and 36: 29Työssä valittiin muutostutkimuk
Page 37 and 38: 31ympäristötekijöihin. ArcMapin
Page 39 and 40: 334 TULOKSET4.1 Eurajoen maankäytt
Page 41 and 42: 35Kuva 12. 1903-1904 valmistettujen
Page 43 and 44: 37Kuva 13. 1962 valmistettujen peru
Page 45 and 46: 394.2 Maankäytön keskeisimmät mu
Page 47: 41Kuva 17. Vuoden 1962 jälkeen on
Page 51 and 52: 45Sen lisäksi, että suurin osa ni
Page 53 and 54: 47Peltojen määrä kasvoi 1900-luv
Page 55 and 56: 49Taulukko 9. Soiden pinta-ala- ja
Page 57 and 58: 51Kuva 22. Eurajoella vuorottelevat
Page 59 and 60: 53Kuva 25. Maankäytön (1962) suhd
Page 61 and 62: 55Kuva 28. Maankäytön (1840-1844)
Page 63 and 64: 574.5 Asutuksen ja kulkuväylien ke
Page 65 and 66: 59Kuva 33. Tyypillinen alusta asuin
Page 67: 61Kuva 35. Kulkureittien perusrunko
Page 71 and 72: 656 JATKOKÄYTTÖLuotu paikkatietoa
Page 73: 67Historiallinen paikkatieto on tä
Page 76 and 77: 70Heikkilä, I. (1995). Heinänsiem

Download file - Posiva

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?