2007 # 01 Tigoriannguaruk! Tag suluk med hjem! Your personal copy!
2007 # 01 Tigoriannguaruk! Tag suluk med hjem! Your personal copy!
2007 # 01 Tigoriannguaruk! Tag suluk med hjem! Your personal copy!
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
liiffigineqassappata aningaasat 350<br />
millioner koruunit pisariaqartinneqassapput.<br />
Tamanna pissaaq ilisimatusarnermut<br />
siunnersuisooqatigiinnit<br />
aningaasaliissutigineqartunut qinnuteqartut<br />
allat tamaasa unammillertigalugit,<br />
taamaattumillu ingerlatassatut pilersaarutigineqartunut<br />
tamanut aningaasanik<br />
pissarsinissaq ilimagissallugu<br />
piviusorsiortuunngilaq.<br />
– Issittup ukiuani qallunaat suliniutissaat<br />
pingaaruteqalissappata, Danmarkimi<br />
suliniutissatut isumassarsiatut<br />
pilersaarutaasut minnerpaamik pingajorarterutaasaaningaasaliiffigineqarnissaat<br />
pisariaqassaaq, Dorthe Dahl-<br />
Jensen, Issittup Ukiuanut Danmarkimi<br />
nationalkomitemut siulittaasuusoq,<br />
oqarpoq. Tamanna isumaqarpoq issittup<br />
ukiuanut atatillugu piffissami<br />
2006-imiit 2008-mut qallunaat ingerlatassaannut<br />
100-120 millioner koruunit<br />
atorneqartariaqassasut.<br />
Taassuma ilanngullugu tikkuarpaa,<br />
angallassinikkut unammilligassat oqimaatsut<br />
nalilerujussuillu suleqatigiittussarpassuarnit<br />
sorsuutigineqarmata,<br />
tamakku sumiiffinni inuilaamiittuni<br />
tikikkuminaatsunilu ingerlanneqartussaammata.<br />
Tamanna tunngavigalugu<br />
aningaasaliiffigineqarnissamik siusissukkut<br />
nalunaarfigineqarnissaat pisariaqassaaq,<br />
pilersaarusiorneq isumaqatigiissutillu<br />
pituttorfiusut ingerlatilersinnaaqqullugit.<br />
Piffissaq eqqorluartoq<br />
Issittup Ukiuanut <strong>2007</strong>-08-mut suliniutiginnissimasut<br />
tassaapput nunat tamalaat<br />
akornanni ilisimatusarnikkut attaveqaatit<br />
ICSU (International Council for<br />
Science) aamma WMO (World Meteorological<br />
Organization), naatsumillu<br />
oqaatigalugu siunertaq tassaavoq, issittumi<br />
pisartut taakkulu nunarsuarmi<br />
Air Greenland inflight magazine 61<br />
■ Helge Ro-Poulsen, Biologisk<br />
Institut, KU, naasut pinngortitamiittut<br />
matussusiisarnerisa<br />
annertussusaannik nalunaarsuileruttorpoq.<br />
avatangiisinik sunniivigeqatiginninnerat<br />
pillugu ilisimasanik nutaanik pissarsiniarnermi<br />
nukiit ataatsimut katersorniarneqarnerat.<br />
Nunat tamalaat akornanni issittup<br />
ukiuanik sisamassaa aaqqissuussisoqarpoq.<br />
Siusinnerusukkut 1882-83-imi,<br />
1932-33-mi aamma 1957-58-imi issittup<br />
ukiuanik ingerlatsisoqarsimavoq,<br />
taamaattumik suliniuteqartunit ilisimatuut<br />
silarsuaanni kingullermik issittup<br />
ukioqarsimaneraniit <strong>2007</strong>-8-mi ukiut<br />
50-it qaangiunnissaat soorunami<br />
isiginiarneqarsimavoq.<br />
Nunanili issittumiittuni ilisimatusarnerup<br />
immikkut sakkortusisamik ingerlannissaanut<br />
tunngavilersuutissanik<br />
pitsaasunik ukiuni makkunanerpiaq<br />
amigaateqartoqarsimanngilaq. Tassami<br />
nunat issittumiittut nunarsuarmi silaannaap<br />
pissusiisa allanngornerinut malussarinnerpaajusut,<br />
nunarsuullu kiatsikkiartornerata<br />
sunniutai tamaani erseqqinnerpaamik<br />
siulliullunilu maluginiarneqarsinnaasut<br />
paasinarsisimavoq.<br />
Ukiut 50-it kingulliit ingerlanerini kiassutsip<br />
qaffariaataasa sakkortunerpaartai<br />
Issittup ilaanerpiaq misigineqarsinnaasimapput.<br />
Sermersuup killeqarfiini<br />
sermeq sakkortuumik aakkiartorpoq,<br />
■ Det er Helge Ro-Poulsen,<br />
Biologisk Institut, KU, som er<br />
ved at lave registrering af<br />
dækningsgraden hos de naturlige<br />
planter, der står inde i et<br />
prøvefelt.<br />
■ This is Helge Ro-Poulsen,<br />
Biological Institute,<br />
Copenhagen University who is<br />
registering the contribution<br />
ratio of natural plants in a test<br />
grid.<br />
immap sikua Issittup Imartaaniittoq<br />
ukiuni 25-nik kingullerni 15 procentimik<br />
annikilleriarsimavoq, imavissuillu<br />
’uummataat nillertoq’ Kalaallit Nunaata<br />
kangiata kujasissuaniittoq, nukissamik<br />
Golfip sarfaanut tunisisartoq taamaalillunilu<br />
Europap avannaata kippasissuata<br />
nerumittumik silaannaqarneranut<br />
tunngaviusoq, ukiuni kingulliunerusuni<br />
25-30 procentimik annikilleriarsimavoq.<br />
Taamaattumik issittumi allannguutinik<br />
maluginiarnartunik pisoqalereersimanera<br />
erseqqippoq. Tamatuma saniatigut<br />
silaannaap pissusiinik immikkut<br />
ilisimasallit najoqqutassiat atorlugit<br />
naatsorsuinerminni eqqoriarpaat,<br />
Issittumi kiassuseq ukiut tulliuttut<br />
100-t ingerlanerini 8-10 grader celciusimik<br />
qaffariassasoq kingunipiluppassuarnik<br />
malitseqartumik.<br />
Taamatuttaaq sikuiuitsoqarfinni silaannaap<br />
pissusiisa allanngoriartornerat<br />
nunarsuarmi kiatsikkiartornerulernermut<br />
sakkortusaatinngorsinnaapput<br />
taamalu nunarsuup inuinut tamanut<br />
kingunipiloqartitsilerlutik. Siunissaq<br />
isigalugu nunat tamalaat akornanni<br />
Issittup Ukiua tassaaginnassanngilaq<br />
pisoq issittormiunut pingaaruteqartoq.<br />
Tamatsinnut attuumassuteqassaaq.<br />
ASS./FOTO/PHOTO: HENNING THING, DPC
Change language