Talousarvio_2006.pdf - Jakobstad

Sosiaalihuollon kansallisessa kehittämishankkeessa korostetaan johtajuuskoulutusta. Sosiaalikeskuksen
päälliköt osallistuivat vuonna 2003 kaupungin järjestämään johtajuuskoulutukseen. Sosiaalijohtaja on
osallistunut kuntaliiton johtajuuskoulutukseen (Kunta-Jet) 2003–2005.
Sosiaalikeskus osallistuu kaupungin strategiatyöhön. Koko sosiaalikeskuksen strategia laadittiin vuonna
2004–2005. Eri toimialojen strategiat laaditaan kunkin alan poliittisten ohjelmien laadinnan yhteydessä.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET
Ikärakenteen muutokset
Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan 65–74-vuotiaiden määrä lisääntyy Pietarsaaressa 1852:sta
2111 henkilöön vuosina 2005–2010. Yli 75-vuotiaiden määrä nousee 1753:sta 1809:ään, erityisesti vanhemmissa
ikäryhmissä. Kaupungin väestöstä kuuluu huomattavasti suurempi osa vanhempiin ikäryhmiin
kuin muualla maassa keskimäärin. Muihin ikäryhmiin kuuluvien määrä vähenee hiukan.
Kuten tunnusluvut osoittavat, Pietarsaaressa on enemmän yli 75-vuotiaiden ikäryhmän (8,6 % vrt. 7,1 %
koko maassa 31.12.2003) ja eniten hoitoa vaativan yli 85-vuotiaiden ikäryhmän (2,1 %, vrt. 1,6 %
maassa keskimäärin 31.12.2004) asukkaita kuin maassamme keskimäärin. Kaupungin kotipalvelun,
palveluasumisen ja laitoshoidon asiakkaiden keski-iät ovat 81, 84 ja 82 vuotta. Pietarsaaren sosiaalihuollon
kustannusten pitäisi siksi olla suuremmat kuin maassa keskimäärin lähinnä näissä ikäryhmissä.
Vuonna 2003 Pietarsaaren sosiaalihuolto maksoi 1022 euroa/as., vrt. 1043 euroa/as. koko maassa keskimäärin.
Vanhushuollon ikäindeksitarkistetun tilaston (vanhushuollon kustannukset painotetaan 50
%:iin sosiaalihuollon kustannuksista) mukaan ovat Pietarsaaren sosiaalihuollon kustannukset 12 % alle
maamme keskitason (2003). Jos mielitään päästä maan parhaalle palvelutasolle vuonna 2015, on syytä
kohdistaa lisää voimavaroja mm. vanhushuoltoon.
STM (Sosiaali- ja terveysministeriö) on pitänyt sosiaalihuollon resurssien jakoa koskevissa suosituksissaan
lähtökohtana sitä, että kuntien, jotka ovat maassamme keskitason alapuolella sosiaalihuollon resursseissa
(esim. kotipalveluissa) olisi saatava lisäresursseja, jotta voitaisiin taata yhtäläisen oikeudenmukainen
ja laadukas sosiaalihuolto koko maassa.
Nykyisten linjausten mukaan on 10 %:n yli 75-vuotiaista saatava palvelua joko palveluasumisessa, vanhainkodissa
tai vuodeosastolla. 90 %:n vanhuksista on tarkoitus asua kotonaan. Suuri osa heistä saa
kunnallista kotipalvelua (15–20 % yli 75-vuotiaiden talouksista). Pienempi osa (1,5–2 % yli 65-vuotiaista)
saa omaishoidontukea. Näiden hoito- ja tukimuotojen tarve lisääntyy sitä mukaa kuin vanhusten
määrä lisääntyy Pietarsaaressa.
Vanhushuollon laitoshoidon henkilöstötiheyssuositukset ovat esimerkkinä hyvästä tasosta: 0,8 hoitohenkilöstöä/hoidettava,
keskimääräisestä: 0,5–0,6 ja välttävästä tai heikosta, jos henkilöstötaajuus on sitä
pienempi. Tehostetussa palveluasumisessa ovat suositukset n. 0,1 laitoshoitoa pienemmät. Kaupungin
hoitoyksiköt täyttävät tällä hetkellä henkilöstömitoituksessa ainoastaan keskimääräisen hoidon kriteerit.
50