Muistio nuorten työelämäasenteista ja - Nuorisotutkimusseura
Muistio nuorten työelämäasenteista ja - Nuorisotutkimusseura
Muistio nuorten työelämäasenteista ja - Nuorisotutkimusseura
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
minen ei pidä ihmistä työelämässä. Ratkaisevat tekijät voivat nuoren mielestä olla<br />
ihmisen oman päätösvallan ulkopuolella. Kyse voi olla osittain työhön liittyvistä<br />
arvostuksista; nuoret eivät toivo työelämän edellyttävän <strong>ja</strong>tkuvaa kouluttautumista.<br />
Mitä sitten nuoret pitävät ratkaisevina ihmisen ominaisuuksina työelämän<br />
kannalta? Työterveyslaitoksen Nuoret <strong>ja</strong> työ 2006 -barometrissä selvitettiin <strong>nuorten</strong><br />
käsityksiä työssä tarvittavista tiedoista <strong>ja</strong> taidoista. Sen mukaan nuoret pitivät<br />
tärkeimpinä ammattitaitoa <strong>ja</strong> yhteistyötaito<strong>ja</strong>, <strong>ja</strong> myös kielitaito oli koulutusta<br />
tärkeämpää. Ammatti- <strong>ja</strong> kielitaito ovat kuitenkin yleensä koulutuksen kautta<br />
hankittu<strong>ja</strong> taito<strong>ja</strong>. Todennäköisesti nuoret ovat Nuoret <strong>ja</strong> työ -barometrin sekä<br />
Nuorisobarometrin kysymyksissä koulutukseen liittyen a<strong>ja</strong>telleet muodollista<br />
koulutusta eli hankittu<strong>ja</strong> tutkinto<strong>ja</strong>. Itse työelämässä tarvittavista ominaisuuksista<br />
nostettiin esille sosiaalisuus <strong>ja</strong> tunnollisuus. (Sulander ym. 2007, 92–97.)<br />
Vuoden 2008 Nuorisobarometrissa kysyttiin yleisesti työnsaantiin vaikuttavista<br />
tekijöistä. Työnsaannin kannalta nuoret katsoivat tärkeimmäksi tekijäksi<br />
motivaation, jolla on 62 prosentin mielestä erittäin paljon vaikutusta työnsaantiin.<br />
Seuraavaksi eniten työnsaantiin vaikuttavat <strong>nuorten</strong> mukaan ammattitaito (56<br />
prosenttia uskoo sen vaikuttavan erittäin paljon), työkokemus (50 %), koulutus<br />
(50 %), sitkeys (39 %), suhteet (30 %) <strong>ja</strong> lah<strong>ja</strong>kkuus (22 %). Ei lainkaan vaikutusta<br />
pieni osa nuorista katsoi lähinnä olevan sattumalla (12 %) <strong>ja</strong> perhetaustalla<br />
(18 %). (Myllyniemi 2008a, 25–26.) Vaikka <strong>ja</strong>tkuva kouluttautuminen yhä<br />
vähenevässä määrin on <strong>nuorten</strong> mielestä tärkeää työelämässä pysymisen kannalta<br />
(Myllyniemi 2009a), näyttävät ammattitaito <strong>ja</strong> koulutus sinällään olevan merkityksellisiä<br />
asioita työnsaantiin liittyen. Toisaalta tulokset korostavat <strong>nuorten</strong> mielestä<br />
työelämässä tarvittavien henkilökohtaisten ominaisuuksien <strong>ja</strong> taitojen, kuten<br />
motivaation <strong>ja</strong> sosiaalisuuden merkitystä.<br />
Joka tapauksessa kouluttamisen tarpeeseen on tulevaisuudessa todennäköisesti<br />
entistä voimakkaammin vastattava sekä huolehdittava koulutuksen <strong>ja</strong> työn kohtaannosta.<br />
Raportin (Työvoima 2025, 2007) mukaan tärkeää työvoimavarojen<br />
käytön kannalta on, että <strong>nuorten</strong> ikäluokkien koulutus <strong>ja</strong> työelämään siirtyminen<br />
onnistuu ilman väliinputoa<strong>ja</strong>ryhmiä mahdollisimman täydesti. Asia on ollut<br />
pitkään esillä julkisessa keskustelussakin. Raportti huomauttaa, että hyvässäkin<br />
suhdannetilanteessa työllistymisen esteenä voivat kuitenkin olla rakenteelliset<br />
vaikeudet: työvoiman kysyntä <strong>ja</strong> tarjonta eivät riittävästi kohtaa <strong>ja</strong> vastaa toisiaan.<br />
Keskeistä on koulutuksen <strong>ja</strong> työn paremman vastaavuuden aikaansaaminen.<br />
Lisäksi raportti toteaa esimerkiksi, että osaavan työvoiman saatavuuden turvaamisella<br />
voidaan vaikuttaa siihen, että Suomeen saadaan investointe<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> uusia<br />
työpaikko<strong>ja</strong>. Suomen kaltainen maa ei pysty kilpailemaan kansainvälisessä talou-<br />
18
Change language