Muistio nuorten työelämäasenteista ja - Nuorisotutkimusseura
Muistio nuorten työelämäasenteista ja - Nuorisotutkimusseura
Muistio nuorten työelämäasenteista ja - Nuorisotutkimusseura
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
tavalla. Perustulo käytäntönä ei merkitsisi estettä osa-aikatyön vastaanottamiselle<br />
eikä opiskelulle, <strong>ja</strong> siten edesauttaisi sekä <strong>nuorten</strong> halukkuutta osallistua työelämään<br />
että kouluttaa itseään. (Alanko-Kahiluoto 2006.)<br />
Wrede-Jäntti (2003) tuo esiin seuraavassa luvussa käsiteltävästä opintoihin<br />
orientoituneiden ryhmästä sen, että heitä oli työttömien työnhakijoiden ryhmässä<br />
yllättävän paljon. Wrede-Jäntti kysyy, mistä tämä johtuu <strong>ja</strong> vastaa: työttömyystuki<br />
oli opiskeluhalukkaille nuorille, joilla ei ollut työkokemusta, yksinkertaisin<br />
<strong>ja</strong> mukavin tapa saada taloudellista tukea. Toinen vaihtoehto olisi heille ollut<br />
toimeentulotuki, joka edellyttää, että tuensaa<strong>ja</strong> käy säännöllisesti sosiaalitoimistossa<br />
selostamassa sosiaalityöntekijälle senhetkistä elämäntilannettaan. Wrede-<br />
Jäntti väittää haastatteluiden perusteella, että mikäli opintoihin suuntautuneet<br />
olisivat ilmoittaneet asettavansa opinnot työn edelle <strong>ja</strong> kertoneensa viettävänsä<br />
aikaansa kir<strong>ja</strong>stossa lukemassa pääsykokeisiin, heillä ei olisi ollut oikeutta työttömyystukeen.<br />
Wrede-Jäntin haastatteluiden aikana (vuosina 1996 <strong>ja</strong> 1998) töihin<br />
oh<strong>ja</strong>amisen riski oli lähes olematon. Toinen Wrede-Jäntin tunnistama ryhmä,<br />
vaihtoehtoisesti suuntautuneet nuoret, olivat myös vaikeuksissa. Jos he kieltäytyvät<br />
luopumasta elämäntyylistään, heidät määritellään työllistämislain mukaan yhteistyöhaluttomiksi,<br />
josta seurauksena on karenssi. Tällöin he joutuvat taloudellisesti<br />
toimeentulotuen varaan, mikä karenssissa olevilta voidaan vähentää 40 prosentilla<br />
(laki toimeentulosta 1412/1997, 10 §).<br />
• Laman aikana työn arvostuksen voi tulkita <strong>nuorten</strong> keskuudessa laskeneen.<br />
Entistä useamman nuoren voi nähdä kuitenkin kannattavan universalistista<br />
sosiaaliturvaa <strong>ja</strong> sen vastikkeettomuutta.<br />
• Perustulon tyyppinen sosiaaliturva toisi pätkittäisissä työsuhteissa <strong>ja</strong> epävarmassa<br />
elämäntilanteessa oleville nuorille toimeentulon <strong>ja</strong>tkuvuutta <strong>ja</strong><br />
mahdollistaisi joustavan työn vastaanottamisen. Se myös mahdollistaisi helpomman<br />
opintoihin suuntautumisen <strong>ja</strong> lisäisi vaihtoehtoisesti elävien mahdollisuutta<br />
elää itse haluamallaan tavalla.<br />
• Noin puolet nuorista kannattaa perustulon käyttöönottoa. Perustuloa kannattavat<br />
enemmän epätyypillisissä työsuhteissa olevat, nuorista nuorimmat<br />
ikäluokat <strong>ja</strong> naiset.<br />
2.6. Palkkatyö osallisuuden lähteenä<br />
Wrede-Jäntin (2003) laadullisessa tutkimuksessa kiinnostavia ovat kuvaukset eri<br />
työttömien <strong>nuorten</strong> ryhmien eroista. Näitä ryhmiä olivat opiskeluun suuntautu-<br />
61
Change language