Muistio nuorten työelämäasenteista ja - Nuorisotutkimusseura
Muistio nuorten työelämäasenteista ja - Nuorisotutkimusseura
Muistio nuorten työelämäasenteista ja - Nuorisotutkimusseura
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
median vaikutusta ammatinvalintaan kyselyyn vastanneita vanhempia nuoria<br />
suurempana. Nuoret kokevat siis ulkopuolisten vaikutuksen ammatinvalintaan,<br />
kuten itse asiassa muihinkin elämän tärkeisiin valintoihin, olevan kohtalaisen<br />
pieni. (Myllyniemi 2008a, 68–71.) Voidaan ainakin a<strong>ja</strong>tella, että yhteiskunta <strong>ja</strong><br />
vanhemmat eivät ammatinvalinnan suhteen pysty muodostamaan niin pakottavia<br />
norme<strong>ja</strong> <strong>nuorten</strong> toivottavista elämänkuluista, että nuoret toteaisivat tällä olevan<br />
vaikutusta. Toisaalta, Kuten Järvinen & Vantta<strong>ja</strong> (2005) toteavat, nuoren yksilöllistyminen<br />
tapahtuu aina yhteiskunnan yleisten ehtojen <strong>ja</strong> instituutioiden asettamissa<br />
rajoissa. Heidän mukaansa varsinkin koulutustaso <strong>ja</strong> asema työmarkkinoilla<br />
säätelevät edelleen <strong>nuorten</strong> yhteiskunnallisia toimintamahdollisuuksia <strong>ja</strong> määrittävät<br />
samalla ra<strong>ja</strong>t yksilöllisille valinnoille.<br />
Englantilaisen tutkimuksen mukaan jo lapsilla on vahva käsitys siitä, mihin<br />
suuntaan heidän elämänuransa on menossa (Lapset tekevät uravalinto<strong>ja</strong> varhain<br />
2009; Today´s children decide their school and career path early 2009). Yksi tutkimuksen<br />
tekijöiden johtopäätös on se, että lapsia täytyy ryhtyä kannustamaan<br />
kouluttautumiseen varhain, jos halutaan, että mahdollisimman moni <strong>ja</strong>tkaa opinto<strong>ja</strong>an<br />
täytettyään 16. Englantilaisen tutkimuksen lapset näkivät koulun välineenä<br />
hyvän työpaikan saamisessa, mutta eivät välttämättä tienneet, millainen koulutuspolku<br />
mihinkin ammattiin johtaa. Tämä alleviivaa jo varhaisen opinto-oh<strong>ja</strong>uksen<br />
merkitystä. Lisäksi huomiota tulee kiinnittää sosiaalisiin suhteisiin, jotta koulussa<br />
viihdyttäisiin paremmin. HS-Gallupissa 2005 tutkittiin puolestaan yhdeksäsluokkalaisten<br />
suomalais<strong>nuorten</strong> toiveammatte<strong>ja</strong>. Koululaisille tärkeintä ammatin<br />
valinnassa oli työn mielenkiintoisuus, palkka, työpaikan varmuus <strong>ja</strong> mahdollisuus<br />
vaikuttaa työhön. Nuorten a<strong>ja</strong>tukset toiveammateista olivat sellaisia, joita voisi<br />
olla mahdollista luonnehtia konservatiivisiksi. Tyttöjen viisi suosituinta ammattia<br />
olivat nuoriso-oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>, lastenhoita<strong>ja</strong>, valokuvaa<strong>ja</strong>, kosmetologi <strong>ja</strong> psykologi; poikien<br />
puolestaan ATK-asiantunti<strong>ja</strong>, insinööri, diplomi-insinööri, poliisi <strong>ja</strong> asenta<strong>ja</strong>.<br />
(HS-Gallup 2005; ks. Myllyniemi 2008d, 24–26.)<br />
HS-Gallupin tuloksista voi ainakin päätellä sen, että nuoret näyttävät keskimäärin<br />
jo aikaisessa vaiheessa sosiaalistuvan normatiiviseen käsitykseen ammateista,<br />
joita luultavasti pidetään tyypillisinä eri sukupuolille. Tässäkin mielessä<br />
todennetuksi tulisi näin edellä mainitun englantilaistutkimuksen tulos, että jo<br />
aikaisessa vaiheessa nuoria pitäisi kannustaa kouluttautumiseen, jos halutaan<br />
tiettyihin ammatteihin tekijöitä, tai esimerkiksi eri ammattialojen sukupuolitasapainoa<br />
tasapainotettua. Toisen asteen opiskelijoiden toiveammatit näyttävät<br />
keskimäärin jo noudattelevan niitä vaihtoehto<strong>ja</strong>, joihin koulutuslin<strong>ja</strong>lta on mahdollista<br />
päästä. Ammatillisessa koulutuksessa olevien toiveammatte<strong>ja</strong> ovat muun<br />
muassa sähköasenta<strong>ja</strong>, kokki, lähi-/ sairaanhoita<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> autonasenta<strong>ja</strong>/ -mekaa-<br />
38
Change language