Muistio nuorten työelämäasenteista ja - Nuorisotutkimusseura

taan uhrautumaan tai halutaan uhrautua työn tai koulutuksen kustannuksella, ja
myös siitä että perheelliset naiset uhrautuvat työelämän ja koulutuksen kohdalla
miehiä enemmän.
Sutela (2007, 55–56) piirtää kuitenkin kuvaa Suomesta, jossa perheen ja
työn yhteensovittaminen onnistuu kansainvälisessä vertailussa suhteellisen hyvin.
Monet sosiaalipoliittiset ratkaisut, julkinen päivähoitojärjestelmä ja subjektiivinen
päivähoito-oikeus, isyys- ja vanhempainvapaat sekä paikallisesti sovitut työaikojen
joustomahdollisuudet mahdollistavat työssäkäynnin sujuvan yhdistämisen perheellistymiseen
(esim. Haataja 2007; Parent-Thirion ym. 2007). Sutelan mukaan
suomalaisvanhemmat ovat eurooppalaisella tasolla keskimääräistä tyytyväisempiä
työaikojensa ja perheen yhteensovittamisen onnistumiseen, ja suhteellinen
ongelmattomuus tällä saralla heijastuu myös eurooppalaisittain korkeina kokonaishedelmällisyyslukuina.
Sutela kirjoittaakin, että tällaisen pitkälle viedyn ja käytännössä
monessa suhteessa onnistuneeksi osoittautuneen kehittämistyön valossa
on huolestuttavaa, että päivähoitojärjestelmäämme on viime aikoina kohdistunut
supistuspaineita koskien muun muassa nollamaksuluokasta luopumista tai jopa
subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamista.
Sutela huomauttaa, että perhevapaiden käyttäjät ovat kuitenkin edelleen pääasiassa
naisia, millä on vaikutuksia paitsi naisten työmarkkina-asemaan ja urakehitykseen,
myös tasa-arvon toteutumiseen kotitöissä senkin jälkeen, kun perhevapaat
on pidetty. Kansainvälisellä tasolla Suomea on moitittu siitä, että kotihoidon tuen
käyttöön kannustaminen vähentää naisten työhön osallistumista ja luo täten myös
sukupuolten epätasa-arvoa työmarkkinoille. (Sutela 2007; OECD 2005b.)
• Naisten työllisyyttä voidaan helpottaa julkisen päivähoidon tukemisella ja
joustavilla työajoilla. Tämä voi tulla erityisen tärkeäksi työssäkäyvien ikäluokkien
pienentyessä.
• Kotihoidon tuen käytön korostaminen voi vähentää naisten työhön osallistumista
ja täten luoda sukupuolten epätasa-arvoa työmarkkinoilla.
• Naiset uhrautuvat edelleen miehiä enemmän perheen vuoksi työmarkkinoilla
ja koulutuksessa. Lisäksi naisilla on edelleen enemmän työllistymisongelmia,
ja ammattiasemissa ja palkkauksessa on sukupuolten välisiä eroja
miesten eduksi.
29