Muistio nuorten työelämäasenteista ja - Nuorisotutkimusseura
Muistio nuorten työelämäasenteista ja - Nuorisotutkimusseura
Muistio nuorten työelämäasenteista ja - Nuorisotutkimusseura
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
työttömien määrä ei ollut vielä vuonna 2008 kovin suuri. Kaikista pitkäaikaistyöttömistä<br />
nuoria oli va<strong>ja</strong>a prosentti <strong>ja</strong> työttömistä nuorista pitkäaikaistyöttömiä oli<br />
vain kaksi prosenttia. Nuorten pitkäaikaistyöttömien määrä oli laskenut vuoteen<br />
2008 asti. Edellisen laman jälkeen toimeentulotukea saaneiden 18–24-vuotiaiden<br />
määrä laski <strong>ja</strong>tkuvasti. Sitä vastoin pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden<br />
<strong>nuorten</strong> osuus oli jäänyt 1990-luvun laman jälkeiselle tasolle. Toimeentulotuki on<br />
harkinnanvarainen viimesi<strong>ja</strong>inen tuki, jonka piiriin joudutaan yleensä ansiosidonnaisen<br />
työttömyysturvaoikeuden päättymisen jälkeen, joten sen varaan jäämisen<br />
voi tulkita kertovan syrjäytymisriskistä. Kun 1990-luvun alussa alle 5000 nuorta<br />
18–24-vuotiaiden ikäryhmässä oli pitkäaikaisen toimeentulotuen piirissä, koko<br />
2000-luvun luku oli pysytellyt yli 10 000 nuoressa.<br />
Vuoden 2008 Nuorisobarometrissa kysyttiin nuorilta, olivatko he jossain vaiheessa<br />
olleet yli kahden kuukauden a<strong>ja</strong>n työelämän <strong>ja</strong> koulutuksen ulkopuolella.<br />
Kaikista 15–29-vuotiaista barometriin vastaajista 28 % oli ollut työelämän <strong>ja</strong> koulutuksen<br />
ulkopuolella, 72 % nuorista ei ollut ollut. Edellisen 28 prosentin joukon<br />
keski-ikä oli otoksessa kolme vuotta muita korkeampi. Työelämän <strong>ja</strong> koulutuksen<br />
ulkopuolella olleista 55 % oli saanut työttömyyskorvausta tai työmarkkinatukea.<br />
Lopuista tuetta jääneistä 65 % jätti hakematta sitä, vaikka oman ilmoituksensa<br />
mukaan tiesi mahdollisuudesta saada sitä. (Myllyniemi 2008a, 13–15.)<br />
Eri maiden nuorisotyöttömyyttä käsittelevässä kir<strong>ja</strong>ssaan Bradley <strong>ja</strong> van Hoof<br />
(2005, toim.) esittelevät nuorisotyöttömyysluku<strong>ja</strong> 15 Euroopan maasta. Eurostatin<br />
lukuihin perustuen Suomi oli säilyttänyt asemansa viidenneksi korkeimman<br />
nuorisotyöttömyyden maana vuosien 1997 <strong>ja</strong> 2003 välillä. Keskimäärin <strong>nuorten</strong><br />
työttömyys oli laskenut halki Euroopan, erityisesti niissä maissa, joissa sen taso oli<br />
ollut korkein, joten maiden väliset erot tasoittuivat. Huomionarvoista on se, että<br />
<strong>nuorten</strong> pitkäaikaistyöttömyys oli pienintä Itävallassa <strong>ja</strong> Skandinaviassa. Näissä<br />
maissa työttömistä nuorista, kuten edelliseen viitaten Suomessakin, alle 10 prosenttia<br />
oli ollut työttömänä yli vuoden OECD:n vuoden 2002 tietojen mukaan.<br />
Nuorisotyöttömyys voidaan nähdä koulutusrakenteiden toimimattomuuden<br />
hei<strong>ja</strong>stumana. Enemmistössä Siuralan (2003) tutkimia maita koettiin, että <strong>nuorten</strong><br />
keskuudessa suurin ongelma on pitkäaikainen työttömyys. Pitkäaikaistyöttömien<br />
<strong>nuorten</strong> joukossa oli runsaasti koulunsa kesken jättäneitä, heikosti kouluttautuneita,<br />
heikosti töihin motivoituneita tai ammattiin kouluttamattomia nuoria.<br />
Siuralan mukaan ne nuoret, jotka todennäköisimmin joutuvat pitkäaikaistyöttömiksi,<br />
ovat jossain määrin peruskoulun valikointiprosessien ”kielteisiä tuotteita”.<br />
Huonon työmarkkinakelpoisuuden juuret löytyvät siis osittain kouluelämän segregoivista<br />
käytännöistä. Samaa mieltä on muistiota varten haastattelemani työelämän<br />
tutki<strong>ja</strong> Ilse Julkunen. Siuralan (2003, 18) mielestä joissain tapauksissa pitäisi<br />
42
Change language