Muistio nuorten työelämäasenteista ja - Nuorisotutkimusseura
Muistio nuorten työelämäasenteista ja - Nuorisotutkimusseura
Muistio nuorten työelämäasenteista ja - Nuorisotutkimusseura
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
3. Vihreä kuluttajuus <strong>ja</strong><br />
tietoyhteiskunta suhteessa työhön<br />
3.1. Kestävä kuluttamisen suhde työhön<br />
Eettisyys kuluttamisessa tarkoittaa kulutuksen aiheuttamien vahinkojen minimoimista.<br />
Tietoyhteiskunnan kulutta<strong>ja</strong>t edistävätkin kuin itsestään muutosta<br />
ekologisempaan kuluttamiseen siirtymällä anti-materialistiseen kulutuskulttuuriin.<br />
(Sell 2007; Autio & Wilska 2003, 6 Rifkinin mukaan.) Aution <strong>ja</strong> Wilskan (2003,<br />
4–5) mukaan vihreä kuluttaminen on normalisoitumassa yhdeksi kulutussuuntaukseksi<br />
suomalaisessa yhteiskunnassa.<br />
Kuluttaminen <strong>ja</strong> kuluttajuus itsessään liittyvät osaltaan myös syrjäytymiseen.<br />
Rai<strong>ja</strong>s, Lehtinen <strong>ja</strong> Varjonen (2009) kirjoittavat, että taloudelliset tekijät, elintaso<br />
<strong>ja</strong> kulutus muodostavat yhden keskeisistä syrjäytymisen ulottuvuuksista.<br />
Taloudellinen ympäristö monimutkaistuu, <strong>ja</strong> samaan aikaan ihmisiä velvoitetaan<br />
ottamaan itsenäisesti selvää taloudellisista sitoumuksistaan <strong>ja</strong> niihin liittyvistä velvoitteista.<br />
Rai<strong>ja</strong>ksen, Lehtisen <strong>ja</strong> Varjosen mukaan on esitetty, että nykyisin yksilöt<br />
kulutuksellaan kiinnittyvät yhteiskuntaan <strong>ja</strong> lähiyhteisöihin. Toisin sanoen se, mitä<br />
tavaroita <strong>ja</strong> palveluita ihmiset hankkivat <strong>ja</strong> käyttävät, määrittelee heidän asemansa<br />
yksilönä yhteisössä. Kulutus siis määrittelee sitä, kohdellaanko ihmisiä tasa-arvoisesti<br />
yhteisöissä.<br />
Kurtakon (2008) mukaan yhä useampi osallistuu opiskeluidensa aikana johtamiskoulutukseen<br />
<strong>ja</strong> saa eväitä myös henkilökohtaisen taloutensa hallintaan.<br />
Kansantaloutta koskevan tutkimuksen tuntemus on sitä vastoin heikompaa, <strong>ja</strong><br />
kouluissa talouskasvatus on kaikilta osin lapsenkengissä. Danske Bank -konsernin<br />
teettämästä <strong>nuorten</strong> <strong>ja</strong> heidän vanhempiensa taloustieto<strong>ja</strong> mittaavasta tutkimuksesta<br />
kävi Kurtakon mukaan ilmi, että suomalaisten <strong>nuorten</strong> taloustiedossa on<br />
merkittäviä puutteita: he eivät esimerkiksi osaa valita halvinta lainaa tarjottujen<br />
joukosta. Kiviaho (2005) pohtii <strong>nuorten</strong> taloustietojen <strong>ja</strong> -taitojen vaatimatonta<br />
tasoa. Tämä taso on myös yksilön <strong>ja</strong> yhteiskunnan talouden kestävyyden kysymys.<br />
Aution <strong>ja</strong> Pajun mukaan <strong>nuorten</strong> luottohäiriöiden <strong>ja</strong> maksuhäiriömerkintöjen<br />
taustalla näyttää useimmiten olevan sitkeä ripustautuminen kerran vanhempien<br />
luona, puolison kanssa tai hyvässä työpaikassa saavutettuun elintasoon (Autio &<br />
66