Muistio nuorten työelämäasenteista ja - Nuorisotutkimusseura
Muistio nuorten työelämäasenteista ja - Nuorisotutkimusseura
Muistio nuorten työelämäasenteista ja - Nuorisotutkimusseura
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
puhua ennemmin ”koulutuksellisesta segregaatiosta” kuin ”nuorisotyöttömyydestä”.<br />
Euroopan unionin Valkoinen paperi ”Learning and Teaching: Towards a<br />
Cognitive Society” (1995) on Siuralan mukaan myönteinen osoitus nuorisotyöttömyyttä<br />
vastustavasta koulutuspolitiikasta. Malmberg-Heimonen (2003) kirjoittaa<br />
myös vuonna 1996 tutkituista nuorista, että <strong>nuorten</strong> kouluviihtyvyydellä vaikutti<br />
olevan selvä yhteys hänen myöhempään koulutusuraansa. Nuoret, jotka eivät<br />
viihtyneet peruskoulussa eivätkä saaneet tukea vanhemmiltaan, olivat enemmän<br />
jättäytyneet koulutuksesta.<br />
• Nuorten usko mahdollisuuksiinsa vaikuttaa ammatti- <strong>ja</strong> koulutusvalintoihinsa<br />
on suhteellisen vahva. Nuoret keskimäärin uskovat myös hyvän yhteiskunnallisen<br />
aseman saavuttamiseen.<br />
• Nuorilla on jo kohtalaisen nuorena näkemys sopivasta ammatista, mikä<br />
korostaa varhaisen oh<strong>ja</strong>uksen merkitystä.<br />
• Pienituloisuus, alhainen koulutustaso <strong>ja</strong> alempi työmarkkina-asema ovat<br />
osittain ”perittyjä”. Koulupudokkaista kouluttautumista <strong>ja</strong>tkoivat todennäköisemmin<br />
ne nuoret, joiden vanhemmilla oli korkea koulutus.<br />
• Syrjäytymisen ehkäisyssä tärkeää on koulutuksen nivelvaiheissa tehtävä työ.<br />
Työpa<strong>ja</strong>toiminta voi auttaa joitakin nuoria löytämään oppi- tai ammattialan.<br />
• Huonot koulukokemukset vaikuttavat negatiivisesti koulutuksen <strong>ja</strong>tkamiseen<br />
<strong>ja</strong> tulevaan työmarkkina-asemaan.<br />
2.3. Syrjäytymisen käsitteestä<br />
Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan Syrjäytymisvaarassa olevat lapset <strong>ja</strong> nuoret<br />
-esiselvityksen (Heino & Kuure 2009) mukaan lasten <strong>ja</strong> <strong>nuorten</strong> syrjäytymisvaaraa<br />
selvitettäessä <strong>ja</strong> hyvinvoinnin seuranta- <strong>ja</strong> vaikuttavuuden arviointijärjestelmiä<br />
kehitettäessä joudutaan kysymään, milloin syrjäytymisvaara muodostuu yhteiskuntapoliittiseksi<br />
ongelmaksi. Mistä lasten <strong>ja</strong> <strong>nuorten</strong> oletetaan tällöin syrjäytyvän:<br />
tilastoista vai yhteiskunnasta; palvelujärjestelmästä vai arkisista sosiaalisista<br />
yhteisöistä? Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan esiselvityksessä käydään analyyttisesti<br />
läpi syrjäytymisen käsitteen historiaa yhteiskuntapoliittisessa keskustelussa<br />
<strong>ja</strong> syrjäytymiskäsitteen eri osa-alueita. <br />
Hänninen <strong>ja</strong> Kar<strong>ja</strong>lainen (2007) korostavat sosiaalisen syrjäytymisen ymmärtämistä<br />
dynaamisena <strong>ja</strong> monensuuntaisena prosessina, jossa vaihtelevien tilanteiden<br />
Nuoria koskevan syrjäytymisen määrittelemisen vaikeudesta, ks. Myllyniemi 2008c.<br />
43
Change language