Muistio nuorten työelämäasenteista ja - Nuorisotutkimusseura
Muistio nuorten työelämäasenteista ja - Nuorisotutkimusseura
Muistio nuorten työelämäasenteista ja - Nuorisotutkimusseura
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Sinänsä <strong>nuorten</strong> näkemys työn <strong>ja</strong> vapaa-a<strong>ja</strong>n hämärtymisestä on kriittinen.<br />
Vain seitsemän prosenttia nuorista pitää työn <strong>ja</strong> vapaa-a<strong>ja</strong>n rajojen hämärtymistä<br />
myönteisenä asiansa, kun taas huonona asiana sitä pitää 56 prosenttia nuorista.<br />
Vähiten kielteiseksi asian kokevat itsensä korkeaan yhteiskunnalliseen kerrokseen<br />
laskevat, kun taas työttömät nuoret sekä ne avio- tai avoliitossa asuvat, joilla on<br />
jo omia lapsia, suhtautuvat työn <strong>ja</strong> vapaa-a<strong>ja</strong>n sekoittumiseen kriittisesti. Koska<br />
omassa elämässään työn <strong>ja</strong> vapaa-a<strong>ja</strong>n ra<strong>ja</strong>n häilyväksi kokevat nuoret suhtautuvat<br />
siihen selvästi myönteisemmin kuin muut, kertoo tämä kenties hyvästä sopeutumiskyvystä<br />
tai siitä, että työn rajojen venyminen saattaa olla osalle nuorista jollain<br />
tapaa omaehtoista. (Myllyniemi 2009b, 26–29.) Luonnollisesti niillä, joiden<br />
elämässä työn <strong>ja</strong> vapaa-a<strong>ja</strong>n ra<strong>ja</strong> ei ole epäselvä, voi olla ennakkoluulo<strong>ja</strong> joustavaa<br />
työtä <strong>ja</strong> joustavia työaiko<strong>ja</strong> kohtaan.<br />
Todettakoon, että <strong>nuorten</strong> käsitysten mukaan mediataidot eivät ole suhteellisesti<br />
kovin tärkeitä elämässä pärjäämisen kannalta, jonka yksi osa lienee työelämä.<br />
Myllyniemen (2008a) mukaan mediataito<strong>ja</strong> elämässä pärjäämiselle piti erittäin<br />
tärkeinä 11 prosenttia <strong>ja</strong> tärkeinä 52 prosenttia Nuorisobarometriin haastatelluista<br />
nuorista. Annetuista vaihtoehdoista tärkeysjärjestyksen kärkipäässä elämässä pärjäämisen<br />
kannalta olivat toisaalta sosiaalisuus (67 prosentin mielestä erittäin tärkeää,<br />
30 prosentin mielestä tärkeää), päätöksentekokyky (erittäin tärkeää 54 %,<br />
tärkeää 42 %) <strong>ja</strong> suvaitsevaisuus (erittäin tärkeää 54 %, tärkeää 38 %).<br />
Työministeriön työvoimapoliittinen raportti (Työvoima 2025, 2007) puhuu<br />
tuottavuuden kasvattamisesta kansantaloudessa. Raportin mukaan kehittämistoimien<br />
painotus työn tuottavuudesta kokonaistuottavuuteen parantaa mahdollisuuksia<br />
työllistävään kasvuun. Tässä huomio kiinnitetään myös muiden kuin<br />
työvoimaresurssien kehittämiseen <strong>ja</strong> tuottavuuden parantamiseen. Toimet kattavat<br />
pääoman tuottavuuden kohottamisen, ekotehokkuuden lisäämisen, tuotteiden<br />
laadun parantamisen, työn tuottavuuden kehittämisen osaamista parantamalla<br />
pikemmin kuin työpanosta vähentämällä <strong>ja</strong> työhön kohdistuvaa rasittavuutta<br />
lisäämällä. Lisään tähän listaan vielä julkisen hallinnon tuottavuuden kehityksen<br />
tietojärjestelmien yhteensovittamisen kautta (ks. ”Suomi on pudonnut palveluyhteiskuntana<br />
Mongolian tasolle”, 2009). Työministeriön raportin kirjoittajien<br />
mukaan olennainen tekijä kokonaistuottavuutta painottavassa lähestymistavassa<br />
on hakea tuottavuutta eri tuotannontekijöiden paremmasta yhteistoiminnasta,<br />
tuotannon uusista organisointitavoista <strong>ja</strong> osaamisesta.<br />
Aiemmassa todettiin, että nuoret eivät välttämättä odota tekevänsä työuraa<br />
lähinnä yhden työnanta<strong>ja</strong>n palveluksessa. Työn sisällön tuleminen yhä tärkeämmäksi<br />
nuorissa ikäluokissa <strong>ja</strong> eriytyneet käsitykset työelämän roolista omassa elämässä<br />
vähentävät kuitenkin tarvetta pitää vakituisten työpaikkojen säilyttämistä<br />
78
Change language