Muistio nuorten työelämäasenteista ja - Nuorisotutkimusseura
Muistio nuorten työelämäasenteista ja - Nuorisotutkimusseura
Muistio nuorten työelämäasenteista ja - Nuorisotutkimusseura
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>ja</strong> tapahtumien yhteisenä piirteenä on niissä elävien ihmisten toimintavaihtoehtojen<br />
vähyys, tulevaisuuden epävarmuus <strong>ja</strong> sosiaalinen haavoittuvuus. Hän korostaa<br />
syrjäytymistä metaforana, joka viittaa sekä ulkona olemiseen määrätystä tilasta<br />
tai paikasta tai prosessiin, jossa joudutaan ulos määrätystä yhteiskunnallisesta<br />
tilasta. Hänninen puhuu syrjäytymisen prosessista poiskäännyttämisenä. Hänen<br />
mukaansa poiskäännyttämistä voitaisiin pitää sosiaalisen syrjäytymisen aktiivisena<br />
muotona, joka toteutuu institutionaalisten käytäntöjen kautta. Esimerkiksi<br />
käy Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan mielestä lastensuojelu. Huuskosen <strong>ja</strong><br />
Korpisen (2009) mukaan merkittävä osa lastensuojelun avohuollon asiakkaista ei<br />
saa tarvitsemiaan palvelu<strong>ja</strong>, vaan heidät on yksinkertaisesti torjuttu.<br />
Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan raportti toteaa, että nuorisolain<br />
(72/2006) käsitteelliset puitteet eivät rakennu syrjäytymisen ympärille, vaan painopiste<br />
on <strong>nuorten</strong> aktiivisessa kansalaisuudessa, sosiaalisessa vahvistamisessa <strong>ja</strong><br />
tasa-arvossa. Uudessa käsitteistössä on raportin mukaan havaittavissa pikemminkin<br />
siirtymä syrjäytymiskäsitteestä hyvinvoinnin käsitteeseen, mikä tulee erityisen<br />
selvästi esiin hallituksen lasten, <strong>nuorten</strong> <strong>ja</strong> perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmassa<br />
sekä valtioneuvoston nuorisolain mukaisessa lapsi- <strong>ja</strong> nuorisopolitiikan<br />
kehittämisohjelmassa vuosille 2007–2011. Sekä nuorisopoliittisen että lastensuojelupoliittisen<br />
keskustelun retoriikat ovat siirtyneet yhä enemmän ongelmapuheesta<br />
resursse<strong>ja</strong> korostavaan <strong>ja</strong> laajentuneeseen hyvinvointipuheeseen. Samaan aikaan<br />
erilainen huolipuhe on kuitenkin lisääntynyt. Lämsä (2009) puolestaan korostaa,<br />
että elämä jännittyy kahden ääripään eli elämänhallinnan <strong>ja</strong> syrjäytymisen väliin<br />
olematta kuitenkaan yksiulotteinen tai suoraviivainen kokonaisuus vaan joukko<br />
eri suuntiin risteäviä polku<strong>ja</strong>.<br />
Nuorisotutkimusverkoston Nuoria koskeva syrjäytymistieto -raportin (Suurpää<br />
2009, toim.) mukaan syrjäytyminen voidaan <strong>ja</strong>kaa koulutukselliseksi, työmarkkinalliseksi,<br />
sosiaaliseksi, vallankäytölliseksi <strong>ja</strong> normatiiviseksi syrjäytymiseksi<br />
(mm. Jyrkämä 1986; Lämsä 2009). Nuorisobarometrin tulokset osoittavat, että<br />
<strong>nuorten</strong> kokemuksissa syrjäytyminen palautuu sille harmaalle vyöhykkeelle, jonka<br />
tiedonpoliittiset tilastot <strong>ja</strong> indikaattorit heikoimmin osoittavat: ystävyyssuhteiden<br />
<strong>ja</strong> muiden sosiaalisten siteiden puuttumiseen. Suurpään (2009, toim.) mukaan<br />
nuorisotutkimukset osoittavat koetun <strong>ja</strong> tilastollisesti arvioidun huono-osaisuuden<br />
välillä olevan erityisen suuri kuilu juuri nuoren ikäluokan kohdalla. Aiemmin<br />
todettiin, että nuoret herkästi pitävät yhteiskunnallista <strong>ja</strong> taloudellista asemaa vahvempana<br />
kuin se objektiivisesti ottaen kuitenkaan on. (Ks. Myllyniemi, Gissler &<br />
Puhakka 2005, 40–42.)<br />
Suurpää toteaa varauksen, joka Nuorisobarometrin kaltaisilla kyselytutkimuksilla<br />
on syrjäytymisen ongelman tutkimisessa. Keskeisin menetelmällinen rajoitus<br />
44
Change language