Muistio nuorten työelämäasenteista ja - Nuorisotutkimusseura

Kuvio 9.
”Työttömänä olo ei ole paha asia jos toimeentulo on
turvattu.” Vertailu 1994-2007. (%)
Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Ei osaa sanoa
2009
2007
1999
1998
1997
1996
1995
1994
0 20 40 60 80 100
0 20 40 60 80 100
15 26 41 17 2
22 35 30 11 1
12 24 33 29 2
13 27 33 26 1
14 26 32 26 3
15 27 32 24 2
14 28 30 27 2
14 25 32 26 3
Kuvio 9. ”Työttömänä olo ei ole paha asia, jos toimeentulo on turvattu.” Vertailu 1994–2007 (%).
Lähde: Myllyniemi 2009a, 120.
Kiinnostava onkin Nuorisobarometrin tulos, että enää 36 prosenttia nuorista
ottaisi ehdottomasti vastaan tilapäistäkin työtä sen sijaan, että eläisi työttömyyskorvauksella,
jos käteen jäävä tulo olisi yhtä suuri. 2000-luvun alussa puolestaan
nuorten näkemys siitä, että työttömänä olo ei ole paha asia, jos toimeentulo on
turvattu, lisääntyi voimakkaasti (Myllyniemi 2009a). Kahden vuoden takaisesta
samaa mieltä olevien osuus pieneni nopeasti 57 prosentista tämän vuoden 41
prosenttiin, Myllyniemen mukaan takaisin 1990-luvun arvoihin. Työttömyyteen
näytetään suhtautuvan hyväksyvämmin silloin kun se on harvinaisempaa – ja riski
joutua itse työttömäksi pienempi. Vastaavasti korkean työttömyyden oloissa työttömyyttä
pidetään pahempana asiana. Vaikka työttömyys kohdistuu yhä useampaan
laman oloissa, ei se siitä huolimatta normalisoidu ja arkipäiväisty. Myllyniemi
(2009a) esittää, että työttömyyden pahuudella voidaan tarkoittaa montaa asiaa,
niin sosiaalista leimaavuutta kuin estettä urakehitykselle, ja ehkä myös pelkoa
työttömyyden pitkittymisen riskistä.
Lähteenmaan (Vihriälä 2009) tekemään nettikyselyyn vastanneista nuorista 42
prosenttia katsoo, ettei ”ole kamalaa olla työtön jonkin aikaa, jos toimeentulo on
muuten turvattu”, mikä on lähes sama tulos tämänvuotisen Nuorisobarometrin
kanssa. Lähteenmaan mukaan varsin suuri osa työttömyyden hyväksyvistä voi
64