Muistio nuorten työelämäasenteista ja - Nuorisotutkimusseura
Muistio nuorten työelämäasenteista ja - Nuorisotutkimusseura
Muistio nuorten työelämäasenteista ja - Nuorisotutkimusseura
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
opiskelun fiksuimpana sijoituksena tällä hetkellä. Luultavasti myös tässä taloustilanteessa<br />
tilapäiset työsuhteet saatetaan kokea turvattomiksi <strong>ja</strong> siten jo lähtökohtaisesti<br />
epämiellyttäviksi vaihtoehdoiksi.<br />
Sitä vastoin usko nykyisen sosiaaliturvan passivoivaan vaikutukseen on laskenut<br />
edelleen, yhtä<strong>ja</strong>ksoisesti vuodesta 1995 lähtien. Vuonna 1995 täysin tai<br />
jokseenkin samaa mieltä väitteen ”Nykyinen sosiaaliturva tekee ihmisistä passiivisia<br />
<strong>ja</strong> vie heiltä halun yrittämiseen” kanssa oli 67 prosenttia nuorista. Vuonna<br />
2007 vastaava luku oli 59 prosenttia <strong>ja</strong> tällä hetkellä vuonna 2009 54 prosenttia.<br />
Huomattavaa on, että muutoksesta huolimatta enemmistö nuorista näkee yhä<br />
nykyisen sosiaaliturvan vievän yrittämishalut. Työttömistä tätä mieltä on jopa<br />
muita useampi, 59 prosenttia. Tällä hetkellä vastauksissa ikäryhmittäin tai sukupuolen<br />
mukaan ei ole enää eroa, aiemmin naiset <strong>ja</strong> nuoret ovat muita vähemmän<br />
yhtyneet käsitykseen sosiaaliturvan passivoivasta vaikutuksesta. Muuttujista erottuu<br />
Myllyniemen mukaan aluemuuttu<strong>ja</strong>na pääkaupunkiseutu, jossa tällä hetkellä<br />
nuoret pitävät muita harvemmin sosiaaliturvaa passivoivana. (Myllyniemi 2009a.)<br />
Työttömyysturvan vastikkeellisuutta <strong>ja</strong> sitä käsitteleviä arvostuksia voi tarkastella<br />
Nuorisobarometrin vuodesta 1994 esitetyllä kysymyksellä siitä, pitäisikö<br />
<strong>nuorten</strong> työttömien tehdä työttömyysturvan vastikkeeksi jotain yhteiskuntaa<br />
hyödyttävää työtä. Tämän vuoden Nuorisobarometriin kysymystä ei esitetty. Sen<br />
si<strong>ja</strong>an esimerkiksi vuonna 1994 neljä viidestä eli 79 prosenttia <strong>ja</strong> vuonna 2007<br />
kaksi kolmesta eli 65 prosenttia oli tätä mieltä. Kriittisyys työttömyysturvan vastikkeellisuutta<br />
kohtaan kasvoi siis edeltäneen vuosikymmenen aikana. Työttömillä<br />
itse työttömyysturvan vastikkeellisuuden kannatus laski vielä kaikkia nuoria enemmän,<br />
73:stä prosentista 46:een vuosina 1994–2007. (Myllyniemi 2007, 43–44.)<br />
Edellisen perusteella universalistisen sosiaaliturvan kannatus ei <strong>nuorten</strong> parissa<br />
Suomessa ainakaan näytä heikentyneen. Työttömyysturvan vastikkeellisuuden<br />
kannatusta vuonna 2009 on vaikea lähteä arvailemaan, esimerkiksi edellisen työn<br />
vastaanottamistakin koskevan kysymyksen perusteella. Johdonmukaisesti kasvavan<br />
työttömyyden <strong>ja</strong> epävarman taloudellisen tilanteen aikana a<strong>ja</strong>tuksen työttömyysturvan<br />
vastikkeeksi tehtävästä työstä ei luulisi saavan suurta kannatusta, toisaalta<br />
laman vaikutus luultavasti tämänkin kysymyksen suhteen on monitulkintaisempi.<br />
Yhtenä nuoren työvoimapalveluihin sitoutumiseen vaikuttavana tekijänä on<br />
työministeriön työpoliittisen tutkimuksen (Pitkänen ym. 2007, 174–175) <strong>nuorten</strong><br />
yhteiskuntatakuun järjestämistä koskevien haastatteluiden perusteella ollut<br />
perus- <strong>ja</strong> työttömyysturvajärjestelmän pirstaleisuus. Vuodesta 2002 lähtien yli 17-<br />
vuotiailla toimeentulotukea saavilla sosiaalitoimen asiakkailla on ollut velvollisuus<br />
hakeutua työnhaki<strong>ja</strong>ksi työvoimatoimistoon. Tämän arvioidaan lisänneen työvoimatoimistojen<br />
<strong>ja</strong> sosiaalitoimistojen työmäärää, sillä muutoksen myötä työnhaun<br />
58
Change language