Muistio nuorten työelämäasenteista ja - Nuorisotutkimusseura
Muistio nuorten työelämäasenteista ja - Nuorisotutkimusseura
Muistio nuorten työelämäasenteista ja - Nuorisotutkimusseura
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
arvostelivatkin Työvoimapoliittisessa tutkimuksessa eniten pinnallista <strong>ja</strong> etäistä<br />
palveluotetta työvoimatoimistoissa, <strong>ja</strong> lisäksi toimenpidevalikoiman harjoittelupainotteisuutta<br />
sekä järjestelmän ehto<strong>ja</strong> tai lin<strong>ja</strong>uksia, jotka pudottavat työttömyysturvalta<br />
tai estävät pääsyä <strong>nuorten</strong> itselleen hyödyllisiksi kokemiin toimenpiteisiin,<br />
kuten palkkatuettuun työhön. Vaikka selvityksen mukaan työn <strong>ja</strong> koulutuksen<br />
hakuun patistelua <strong>ja</strong> varhaista palvelujen tarjoamista ei pidetty pahana, reagoivat<br />
nuoret melko herkästi <strong>ja</strong> kielteisesti sellaiseen viranomaistoimintaa, joka tulkittiin<br />
pakottamiseksi. Palvelun henkilökohtaisuus, erilaisuuden hyväksyminen <strong>ja</strong><br />
<strong>nuorten</strong> yksilölliseen tilanteeseen paneutuminen olivat nuorille erityisen tärkeitä.<br />
Nuoret toivoivat yhteiskuntatakuumallin palveluprosessia ryhdistävään rakenteeseen<br />
henkilökohtaisen <strong>ja</strong> <strong>nuorten</strong> erilaiset tilanteet ymmärtävän asiakastyön<br />
yhdistämistä sekä palvelun joustavoittamista yksilöllisten tarpeiden mukaan muun<br />
muassa määräaikojen osalta. (Pitkänen ym. 2007.)<br />
Yhteiskuntatakuuta koskevan tutkimuksen kyselyn perusteella <strong>nuorten</strong> yhteiskuntatakuulla<br />
on ollut asiakastulosten näkökulmasta eniten merkitystä <strong>nuorten</strong><br />
työvoimapoliittisten toimenpiteiden aloittamiseen, elämänhallinnan paranemiseen<br />
<strong>ja</strong> syrjäytymisen ehkäisyyn sekä <strong>nuorten</strong> työllistymiseen, joihin noin kolme neljästä<br />
tutkimuksen vastaa<strong>ja</strong>sta arvioi yhteiskuntatakuulla olleen paljon tai erittäin<br />
paljon vaikutusta. Toisaalta, tilastollisen tarkastelun valossa, vain noin 38 prosentin<br />
kohdalla päästiin siihen, että työnhakusuunnitelma oli laadittu ajoissa <strong>ja</strong> siihen<br />
sisältyi lupaus aktiivitoimenpiteestä (kahdella kolmanneksella) tai perustelu sen<br />
puuttumisesta (yhdellä kolmanneksella). Lupaukset myös toteutuvat suhteellisen<br />
harvoin, väljilläkin seurantakriteereillä seuraavien kolmen kuukauden kuluessa<br />
vain noin viidesosa. Suunnitelmien laatu, eli kattavuus oli tutkimusryhmän mielestä<br />
kuitenkin selvästi parempi kuin kaikkia työttömiä edustavassa muutamaa<br />
vuotta vanhempaan aineistoon perustuvassa tutkimuksessa. (Pitkänen ym. 2007.)<br />
Siurala (2003) toteaa, että viimeisten vuosikymmenten aikana tapahtuneeseen<br />
muutokseen aktiivisempaan työmarkkinapolitiikkaan on syynä se, että budjettivajeiden<br />
kor<strong>ja</strong>amiseksi on noussut tarve vähentää työttömyysraho<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> houkutella<br />
työttömiä produktiiviseen työhön. Suutari (2002, 13–14) kuvaa sitä, millainen oli<br />
nuorisotyöttömyyden tilanne laman jälkeen Suomessa 90-luvun lopulla. Suutari<br />
kuvaa myös <strong>nuorten</strong> kiinnittymistä niin sanotuille sekundäärityömarkkinoille <strong>ja</strong><br />
heidän työuriensa rikkonaisuutta 2000-luvulla. Suutarin mukaan ”[T]yömarkkina<br />
tukijärjestelmän myötä ilman perusasteen jälkeistä ammatillista koulutusta olevista<br />
nuorista onkin tullut osa työmarkkinoiden ulkopiiriä, jota Julkunen (2001, 221)<br />
kutsuu marginalisoitujen klubiksi.” (Suutari 2002, 15.)<br />
Etsivä työparitoiminta liittyy <strong>nuorten</strong> työpa<strong>ja</strong>toimintaan. Tässä erityisnuorisotyössä<br />
nuoria asiakkaita etsitään ikään kuin julkisten palvelujen ”välistä”. Etsivän<br />
53
Change language