Muistio nuorten työelämäasenteista ja - Nuorisotutkimusseura
Muistio nuorten työelämäasenteista ja - Nuorisotutkimusseura
Muistio nuorten työelämäasenteista ja - Nuorisotutkimusseura
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
mästä. Sosiaalipolitiikan lähtökohdaksi nousi Jordanin (1996, 92) sanoin pakottamisen<br />
politiikka, jonka johtavia periaatteita ovat vaatimukset avun tarvitsijoiden<br />
aktivoinnista sekä sosiaalietuuksien, etenkin työttömyysturvan, vastikkeellistaminen.<br />
Nämä vaatimukset aktivoivasta sosiaalipolitiikasta ovat Suutarin mukaan<br />
liittyneet 1990-luvun suomalaisessa keskustelussa pääasiassa puheeseen syrjäytymisestä.<br />
Aktivointitoimet on nähty avainkeinona syrjäytymisen torjumiseen erityisesti<br />
koulutuksen <strong>ja</strong> työmarkkinoiden ulkopuolelle jääneiden <strong>ja</strong> jättäytyneiden <strong>nuorten</strong><br />
kohdalla. Kuten 1990-luvun taloudellisen laman oloissa, jolloin syrjäytymisen<br />
käsite varsinaisesti vasta otettiin käyttöön poliittisessa keskustelussa <strong>ja</strong> empiirisessä<br />
tutkimuksessa, syrjäytyminen käsitteenä on samoin perustein jälleen a<strong>ja</strong>nkohtainen.<br />
(Suutari 2002, 11–12; ks. myös Strobel 1996; Heikkilä 2000; Helne 2002.)<br />
Aiemmin esiin nostettu polarisaation käsite kiinnittää huomiota universalistisen<br />
hyvinvoinnin tulkinnan si<strong>ja</strong>an pikemminkin tiettyjen reunaryhmien pahoinvointiin.<br />
Saulin <strong>ja</strong> Simpuran mukaan laa<strong>ja</strong> hyvinvointikäsite on 1990-luvulta alkaen<br />
väistynyt esimerkiksi EU-elinolotutkimusten myötä. (Sauli <strong>ja</strong> Simpura 2005; ks.<br />
Eräranta <strong>ja</strong> Autio 2008.) On esimerkiksi esitetty, että tilanteessa, jossa hyvinvoinnin<br />
eriytymisestä alkaa olla kumuloitunutta tietoa, olisi syytä pohtia universalistisen<br />
sosiaalipolitiikan vaikuttavuutta <strong>ja</strong> rajo<strong>ja</strong>. Erärannan <strong>ja</strong> Aution mukaan tämä merkitsee<br />
kuitenkin myös merkittävää hyvinvointia <strong>ja</strong> hyvinvointipolitiikkaa koskevaa<br />
ideologista muutosta. Heidän mukaansa voi kysyä, minkälaiseen yhteiskuntapolitiikkaan<br />
marginaaleihin keskittyvä hyvinvointikäsitys sitoutuu: onko tavoitteena<br />
sitoa mahdollisimman monet keskiluokkaiseen elämään vai pikemminkin sallia<br />
(luokka)erojen kasvu? (Eräranta <strong>ja</strong> Autio 2008; vrt. Kautto 2006, 352.)<br />
Aho <strong>ja</strong> Vehviläinen (1997) kirjoittivat alle 20-vuotiaita aktivoivasta työvoimapoliittisesta<br />
uudistuksesta <strong>ja</strong> sen vaikutuksista. Vuoden 1996 alusta lähtien alle<br />
20-vuotias vailla ammatillista koulutusta oleva nuori menetti oikeutensa työmarkkinatukeen,<br />
ellei hakeutunut ammatilliseen koulutukseen tai työvoimapoliittiseen<br />
toimenpiteeseen. Samalla koulutustarjontaa <strong>ja</strong> työharjoittelupaikko<strong>ja</strong> lisättiin<br />
tuntuvasti. Ahon <strong>ja</strong> Vehviläisen tutkimuksessa verrattiin <strong>nuorten</strong> tilannetta ennen<br />
uudistusta <strong>ja</strong> sen jälkeen. Uudistuksen vaikutus oli tutkijoiden mukaan merkittävä<br />
vain peruskoulun käyneillä: työttömänä olevien osuus peruskoulun käyneillä<br />
nuorilla aleni kolmanneksen <strong>ja</strong> opiskelun aloittaneiden osuus kasvoi 61 prosenttia.<br />
Opiskelun lisäys oli suurin juuri aikaisemmin passiivisimmissa ryhmissä, joissa<br />
kuitenkin lisääntyi myös niiden osuus, jotka luopuivat työttömäksi rekisteröitymisestä<br />
tai/ <strong>ja</strong> eivät aloittaneet opiskelua vaikka olivat opiskelupaikan saaneetkin.<br />
Muita vaikutuksia oli tällöin työttömyyden päättymisen aikaistuminen <strong>ja</strong> työharjoitteluun<br />
<strong>ja</strong> työvoimakoulutukseen osallistumisen huomattava lisäys. (Aho &<br />
Vehviläinen 1997.)<br />
51
Change language