Muistio nuorten työelämäasenteista ja - Nuorisotutkimusseura
Muistio nuorten työelämäasenteista ja - Nuorisotutkimusseura
Muistio nuorten työelämäasenteista ja - Nuorisotutkimusseura
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>ja</strong>lle myönnettävä palkkatuki vastavalmistuneen alle 29-vuotiaan työllistämiseen.<br />
Tämän ohella niin sanottuun yhteishankintakoulutukseen on luotava nuorisotyöllisyyttä<br />
edistävä rakenne, jossa työ- <strong>ja</strong> elinkeinohallinto osallistuu yhteishankintakoulutukseen<br />
korotetulla rahoitusosuudella alle 25-vuotiaiden työvoimakoulutusta<br />
<strong>ja</strong> työllistymistä tukien.<br />
Vieraskielisten (sisältää saamenkieliset) eli muuta kuin suomea tai ruotsia<br />
äidinkielenään puhuvien <strong>nuorten</strong> asema työmarkkinoilla on heikko. Vuonna 2007<br />
ennen taloudellisen taantuman alkamista 20–24-vuotiaiden vieraskielisten työllisten<br />
osuus oli noin 11 prosenttia alhaisempi kuin suomenkielisillä <strong>ja</strong> 25–29-vuotiaiden<br />
osalta vastaava luku oli 23 prosenttia. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa<br />
oli 20–24-vuotiaista suomen- <strong>ja</strong> ruotsinkielisistä vuonna 2007 noin 17 prosenttia,<br />
mutta vieraskielisistä 20–24-vuotiaista ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa<br />
oli noin 62 prosenttia (Oppilaitostilastot 2008). Vieraskieliset nuoret tarvitsevat<br />
erityistä tukea koulutukseen <strong>ja</strong> työllistymiseen. Työttömien <strong>ja</strong> vailla ammatillista<br />
pätevyyttä olevien vieraskielisten <strong>nuorten</strong> saamiseksi työ- <strong>ja</strong> elinkeinotoimistojen<br />
palveluihin on vahvistettava etsivää nuorisotyötä.<br />
Suomessa osatyökykyisten työllistäminen on vähäistä verrattuna muihin<br />
Pohjoismaihin, joissa syyperusteinen työssäolon tukeminen on mahdollistanut<br />
muun muassa vammaisryhmien tuetun työllistymisen. Tällöin valtio korvaa tuottavuuden<br />
alenemisesta johtuvan työmarkkinallisen haitan. Näin on tehtävä myös<br />
Suomessa. Suomen mallissa ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat työttömät<br />
nuoret <strong>ja</strong> sosiaalisten valmiuksien rajoitteet on luettava osatyökykyisyyden piiriin.<br />
5. Naiset <strong>ja</strong> miehet tasa-arvoisiksi työelämässä<br />
Työmarkkinoiden tasa-arvon edistäminen on tärkeää työllisyysasteen nostamiseksi.<br />
Työmarkkinat ovat edelleen sukupuolittuneet suosimaan miesten työssäkäyntiä.<br />
Ratkaisu<strong>ja</strong> on etsittävä erilaisista joustavista työmuodoista <strong>ja</strong> lasten päivähoidon<br />
organisoinnista. Lisäksi vanhempainvapaiden kustannusten <strong>ja</strong>ko on tehtävä tasapuolisesti<br />
puolisoiden työnantajien kesken.<br />
Naiset <strong>ja</strong> miehet ovat koulutusmahdollisuuksiltaan Suomessa paljolti yhdenvertaiset,<br />
mutta työelämässä tarjoutuvien mahdollisuuksien mukaan eivät (Kivinen<br />
<strong>ja</strong> Nurmi 2009). Yliopistoista valmistuneiden riski kokea uransa alkuvuosina työttömyyttä<br />
on naisilla miehiin verrattuna yli kaksinkertainen, ammattikorkeakoulun<br />
suorittaneiden riski jopa yli 3,5-kertainen. Naisten aktiivityövoiman ulkopuolella<br />
olo on Suomessa vahvasti sidoksissa perhesyihin; naiset ovat jääneet kotiin 4–5<br />
kertaa useammin kuin miehet. Naisilla näyttää olevan miehiä enemmän työllis-<br />
86
Change language