Muistio nuorten työelämäasenteista ja - Nuorisotutkimusseura
Muistio nuorten työelämäasenteista ja - Nuorisotutkimusseura
Muistio nuorten työelämäasenteista ja - Nuorisotutkimusseura
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Paju 2005, 10). Tässä mielessä <strong>nuorten</strong>kin muuttuvat elämäntilanteet <strong>ja</strong> -olosuhteet<br />
näyttävät voivan tuottaa ongelmia yksilön elämän taloudellisessa mitoittamisessa.<br />
Toinen Kurtakon (2008) mielestä huomattavasti vaikeampi <strong>ja</strong> merkittävämpi<br />
asia on talouden hahmottaminen osana yhteiskuntaa. Turhan usein keskustelussa<br />
– myös osassa akateemista keskustelua – yhteiskuntaa tarkastellaan vain osana<br />
taloutta. Joseph Schumpeterin näkemyksen mukaan talouden muutokset eivät<br />
perustu ensisi<strong>ja</strong>isesti kuluttajien halujen spontaaniin syntyyn, vaan siihen, että yrittäjät<br />
<strong>ja</strong> yritykset kouluttavat kuluttajia. Kyse on siis kulutuskulttuurin luomisesta.<br />
Kurtakko näkee, että hätiköityjä toimenpiteitä taloussivistyksen <strong>ja</strong> -kasvatuksen<br />
edistämisessä on syytä välttää. Näkemyksiä tulee hakea kauppa- <strong>ja</strong> kansantaloustieteiden<br />
lisäksi psykologian, sosiologian sekä politiikan <strong>ja</strong> historiantutkimuksen<br />
keskusteluista taloudesta. Ennen kaikkea tulee edistää omaehtoista a<strong>ja</strong>ttelua <strong>ja</strong> sen<br />
perustana laa<strong>ja</strong>a yleissivistystä.<br />
Sellin (2007) haastateltavien elämäntyyli näkyy siinä, että he eivät ottaneet<br />
työtä vastaan työ kuin työ -periaatteella, vaan ennemmin silloin, kun se palveli<br />
omia etenemisen kannalta suotuisia vaatimuksia. Itseä <strong>ja</strong> omaa työminää kehitettiin,<br />
<strong>ja</strong> resursse<strong>ja</strong> työelämään hankittiin myös työttömyys<strong>ja</strong>ksojen aikana.<br />
Myös Sellin mukaan nuoret olivat omaksuneet lyhyen, mutta työhistorialtaan<br />
vaihtelevan <strong>ja</strong> oikukkaan elämänsä aikana asenteen, että uraputken kehittämisen<br />
si<strong>ja</strong>an uskottavuus on haettava työmarkkinoilla jotain muuta kautta. Oman<br />
a<strong>ja</strong>ttelun legitimoiminen näyttäisi tapahtuvan tällöin nimenomaan omien elämänaikomusten<br />
kanssa yhteneväisen elämäntyylin avulla. (Sell 2007, 15.) Sellin<br />
(2007) joillakin haastateltavilla eettinen <strong>ja</strong> elämäntyylillinen kannanotto laajeni<br />
toiminnan tasolle <strong>ja</strong> merkitsi sitä, että tarkoituksellisesti vetäydyttiin siitä, mitä<br />
haastateltavat kutsuivat normaaliksi elämänmenoksi. Normaaliin elämänmenoon<br />
liitettiin kuluttaminen, joka lähes poikkeuksetta nähtiin korkeampana elintasona<br />
<strong>ja</strong> johon kuuluu auto, omistusasunto sekä mahdollisuus panostaa vaatetukseen<br />
<strong>ja</strong> omiin harrastus- <strong>ja</strong> vapaa-a<strong>ja</strong>n menoihin. Sellin haastattelemat nuoret kokivat<br />
aikuistumisen yhtälönä, jossa osasina olivat vakiintunut taloudellinen toimeentulo<br />
<strong>ja</strong> kuluttaminen. Omalla elämisen tavalla otettiin kantaa nyky-yhteiskuntaan, <strong>ja</strong><br />
kysymys oli ennen kaikkea sen suhteuttamisesta yhteiskunnan elintasoon. Tällöin<br />
kapeampi elintaso oli valittu jo ennen työttömäksi jäämistä, <strong>ja</strong> se näkyi arvopoh<strong>ja</strong>isena<br />
kuluttamisena <strong>ja</strong> näkymättömänä yhteiskunnallisena osallistumisena.<br />
Kuluttamisen tavoista valittiin omaan elämäntapaan sopivat vähemmän rahallisia<br />
resursse<strong>ja</strong> vaativat muodot. (Sell 2007.)<br />
Haanpää (2005) käy artikkelissaan läpi kuluttajuuden <strong>ja</strong> ympäristöasenteiden<br />
välisen yhteyden kehittymistä 1960-luvulta lähtien. 1990-luvun alun lama koet-<br />
67
Change language