Muistio nuorten työelämäasenteista ja - Nuorisotutkimusseura
Muistio nuorten työelämäasenteista ja - Nuorisotutkimusseura
Muistio nuorten työelämäasenteista ja - Nuorisotutkimusseura
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
aiheuttamaa työikäisen väestön vähentymistä voidaan kompensoida korkeammalla<br />
työllisyysasteella.<br />
Virtasen (2009) mukaan naisten työssäkäynti oli vielä 1980-luvulla Suomessa<br />
yleisintä Pohjoismaissa. Anita Haata<strong>ja</strong>n tutkimus (Haata<strong>ja</strong> 2004) osoitti, että<br />
1990-luvun lama käänsi tämän suunnan. Kunnat alkoivat rahapulassaan suosia<br />
lasten kotihoitoa <strong>ja</strong> yksityisiä päivähoitopalvelu<strong>ja</strong>. Virtanen toteaa, että nykylama<br />
vahvistaa samo<strong>ja</strong> pyrkimyksiä. Valtaosa alle kolmivuotiaista lapsista hoidetaan<br />
Suomessa kotona, yli kolmivuotiaistakin noin puolet. Muissa Pohjoismaissa on<br />
Virtasen mukaan päivähoidossa 75–80 prosenttia alle kouluikäisistä lapsista.<br />
Tilastollisesti yksi syy nuorempien ikäryhmien työllisyysasteiden putoamiseen<br />
onkin ainakin se, jonka Kivisen <strong>ja</strong> Nurmen (2009) artikkeli samassa lehdessä varmisti.<br />
He vertailivat eri sukupuolten koulutusta <strong>ja</strong> työssäoloa yhdeksässä Euroopan<br />
maassa. Suomessa, Saksassa <strong>ja</strong> Nor<strong>ja</strong>ssa aktiivityövoiman ulkopuolella olo on vahvasti<br />
sidoksissa sukupuoleen <strong>ja</strong> niin sanottuihin perhesyihin: naiset ovat jääneet<br />
kotiin 4–5 kertaa useammin kuin miehet, useimmiten jälkikasvusta huolehtimaan.<br />
Aktiivityövoiman ulkopuolella olevien naisten osuus olikin Kivisen <strong>ja</strong> Nurmen<br />
mukaan Suomessa vertailumaiden suurin, 13 prosenttia. (Kivinen & Nurmi<br />
2009.) Virtanen toteaakin, että kotiäideissä on parhaassa työiässä olevien suurin<br />
työvoimareservi, joka on houkuteltavissa töihin. Jos äitejä on myöhemmin syytä<br />
<strong>ja</strong> suotavaa entistä pontevammin kannustaa työelämään, kuten Virtanen (2009)<br />
ilmaisee, olisi tärkeintä etsiä ratkaisu<strong>ja</strong> erilaisista joustavista työmuodoista <strong>ja</strong> myös<br />
päivähoidon pitäisi olla joustavampaa kuin se nykyisin on. (Virtanen 2009, ks.<br />
myös Hemming 2008.)<br />
Kivisen <strong>ja</strong> Nurmen (2009) mukaan Suomessa korkeakoulutettujen riski kokea<br />
uransa alkuvuosina työttömyyttä on naisilla miehiin verrattuna yli kaksinkertainen,<br />
kun useamman maan tarkastelussa vastaava riski on keskimäärin ”vain” puolitoistakertainen.<br />
Suomalaisista ammattikorkeakouluista valmistuneista naisista<br />
jopa joka toinen on joutunut olemaan jossain vaiheessa työtä vailla. Heidän riskinsä<br />
kokea uran alussa työttömyyttä on miehiin verrattuna yli 3,5-kertainen, kun<br />
muissa tutkituissa maissa vastaava suhdeluku on korkeimmillaankin alle kahden.<br />
Nurmen <strong>ja</strong> Kivisen vuodelta 2005 olevassa aineistossa tosin suomalaisnaisista työttömiä<br />
työnhakijoita oli neljä prosenttia <strong>ja</strong> miehistä kolme prosenttia, mikä oli jonkin<br />
verran vähemmän kuin vertailumaissa (Saksa, Espan<strong>ja</strong>, Sveitsi, Italia, Ranska,<br />
Alankomaat, Nor<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> Englanti) keskimäärin. Ammattikorkeakoulutetuista naiset<br />
ovat Suomessa miehiä useammin työttöminä, maistereista taas miehet. Kivisen <strong>ja</strong><br />
Nurmen mielestä merkille pantavaa on se, että oikeustieteen <strong>ja</strong> kaupan aloilla naismaistereilla<br />
on selvästi miehiä vähemmän työllistymisongelmia. (Ks. myös Kysely:<br />
Tradenominaiset kokevat syrjintää 2009.) Tradenomiliiton kyselyssä puolestaan<br />
26
Change language