Muistio nuorten työelämäasenteista ja - Nuorisotutkimusseura
Muistio nuorten työelämäasenteista ja - Nuorisotutkimusseura
Muistio nuorten työelämäasenteista ja - Nuorisotutkimusseura
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
välillä. Tilastokeskuksen Työolotutkimuksen lukujen mukaan taas tukityöllistämisen<br />
väheneminen vuodesta 1997 vuoteen 2003 selittää noin 40 prosenttia määräaikaisten<br />
työntekijöiden osuuden laskusta. (Uusitalo 2008.)<br />
Usein raportoitujen lukujen mukaan uusista, alle vuoden kestäneistä, työsuhteista<br />
noin puolet on määräaikaisia. Koska määräaikaiset työsuhteet ovat useimmiten<br />
uusia työsuhteita, vaikuttaa siis määräaikaisten työsuhteiden osuuteen uusien<br />
työsuhteiden määrä. Uusien työsuhteiden määrä on suurimmillaan kovimman<br />
talouskasvun aikaan, kuten Suomessa 1990-luvun loppupuolella, <strong>ja</strong> näin suhdannevaihtelut<br />
selittävät myös toisella tavalla määräaikaisen työn osuuden muutoksia.<br />
Uusitaloa (2008, 5–11) mukaillen on mahdollista karrikoida, että suurin selitys<br />
pätkätyöyhteiskunnan syntyyn on Tilastokeskuksen tilastouudistuksen vaikutus,<br />
työttömiä määräa<strong>ja</strong>ksi työllistänyt aktiivinen työvoimapolitiikka, 1990-luvun<br />
ennätyksellisen nopea työllisyyden <strong>ja</strong> uusien työpaikkojen määrän kasvu <strong>ja</strong> pätkätyöyhteiskunnan<br />
diskurssin osalta osuvan uudissanan keksiminen.<br />
Lehto <strong>ja</strong> Sutela (2008) vastaavat Uusitalon esiin nostamiin väitteisiin. Heidän<br />
mukaansa Uusitalo on tulkinnut virheellisesti 1980-luvun Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen<br />
työsuhdekysymyksen ”ei osaa sanoa” -vastauksia. Vertaamalla<br />
Tilastokeskuksen työolotutkimusten tietoihin <strong>ja</strong> tuomalla esiin tietojen keruuseen<br />
liittyviä tekijöitä, Lehto <strong>ja</strong> Sutela toteavat, että määräaikaisten työsuhteiden osuus<br />
kasvoi selvästi aina vuoteen 1997 asti, minkä jälkeen osuus on hieman laskenut.<br />
Lehdon <strong>ja</strong> Sutelan (2008) mukaan määräaikaisen työn suhteen on tärkeää nähdä<br />
paitsi ilmiön kasvu pitkällä aikavälillä myös se, että sen rakenteessa on tapahtunut<br />
muutoksia. Tätä on kuvattu <strong>ja</strong>olla perinteiseen <strong>ja</strong> moderniin pätkätyöläisyyteen.<br />
Perinteisellä tarkoitetaan kausi- <strong>ja</strong> urakkatöitä, modernilla taas sellaisia töitä <strong>ja</strong> tehtäviä,<br />
jotka eivät luonteensa mukaisesti edellytä määräaikaisuutta. Jälkimmäisten<br />
osuus on Suomessa selvästi kasvanut, samoin kuin on kasvanut Lehdon <strong>ja</strong> Sutelan<br />
mukaan erityisesti hyvin koulutettujen pätkätyöläisyys.<br />
Lehdon <strong>ja</strong> Sutelan (2008) mukaan on myös ollut nähtävissä, että julkiselle<br />
sektorille laman loppupuolella rekrytoidut naiset eivät ole onnistuneet vakauttamaan<br />
työmarkkina-asemaansa yhtä helposti kuin ennen lamaa tai 2000-luvulla<br />
rekrytoidut. Heidän mukaansa tämä koskee erityisesti nyt 30–39-vuotiaita terveydenhoitoalalla<br />
työskenteleviä naisia. Juuri tässä ikäryhmässä pätkätöiden yleisyyden<br />
a<strong>ja</strong>llinen muutos kuvaa olennaisesti tapahtunutta muutosta. Sutela <strong>ja</strong> Lehto<br />
kumoavat myös Uusitalon väitettä siitä, että työsuhteiden kestot ovat pidentyneet.<br />
He toteavat Uusitalon tietojen viittaavan samalla työnanta<strong>ja</strong>lla työskentelevien<br />
työsuhteiden kestoon. Lehto <strong>ja</strong> Sutela (2008) toteavat, että määräaikaisten työsuhteiden<br />
osuus yksityisellä puolella (10 prosenttia) on koko a<strong>ja</strong>n ollut pienempi<br />
kuin julkisella sektorilla (24 prosenttia). Viime vuosina on ollut merkkejä siitä,<br />
32
Change language