Julkaisu 2_2009 - Maaseutupolitiikka

TH 48 MAAlAisTEn jA KAuPunKilAisTEn ArVOT jA MyyTiTVastuuorganisaatio: Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius (ent. Chydenius-instituutti)Yhteyshenkilö: Olli Rosenqvist, puh. (06) 829 4256Päärahoittaja: MMM/YTRKokonaiskustannus: 43 285 euroa (MMM/YTR:n osuus 36 600 euroa)Kesto: 4/2004–3/2005Avainsanat:maaseutu, kaupunki, arvot, myytit, maaseutupolitiikkaJulkaisutRosenqvist, Olli (2005). Maalaisten ja kaupunkilaisten arvoeroista Suomessa. Terra 117: 4, 247–264.Rosenqvist, Olli (2005). ”Maaseudun tutkimus – miten maaseutu tulisi määritellä”. Puheenvuoro Tilastokeskuksen seminaarissa24.8.2005. Saatavissa: http://www.tilastokeskus.fi/ajk/tapahtumia/2005-08-24_kaupunki_maaseutu.html.TavoitteetJyväskylän yliopiston Chydenius-Instituutti oli tehnyt Yleisradiolle vuosina 2001 ja 2002 kyselytutkimukset keskipohjalaisesta,eteläpohjalaisesta ja pirkanmaalaisesta mielenmaisemasta. Kertynyt aineisto mahdollisti maaseudulla ja kaupungissa asuvienihmisten arvojen ja myyttien tarkastelun uudesta näkökulmasta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, missä määrinja miltä osin maalaisten ja kaupunkilaisten arvomaailmat ovat yhteneviä ja vastaavasti toisistaan poikkeavia sekä mitkä asiatparhaiten selittävät eroja. Lisäksi tarkoituksena oli pohtia tutkimustulosten maaseutupoliittista merkitystä. Innovatiiviseksitutkimuksen näkökulman teki se, että maaseutua ja kaupunkia ei etukäteen määritelty valmiin aluejaon mukaan, vaan hankkeessatestattiin, mitkä ovat parhaita kriteerejä alueiden eron tekemiseen. Rahoitusta hankkeelle saatiin noin neljännes haettuavähemmän, minkä seurauksena tavoitteeksi asetettiin monografian sijaan lyhyemmän referee-artikkelin kirjoittaminen.ToteutusTutkimuksessa analysoitiin Yleisradiolle tehdyssä tutkimuksessa kertyneet postikyselyaineistot ja kirjoitettiin sen pohjalta referee-artikkeliTerra-lehteen. Tutkimuksessa vertailtiin erilaisten taustatekijöiden merkitystä arvomaailmojen selittäjinä ja hyödynnettiinLikert-asteikollisia asenneväittämiä. Kirjoitustyö sujui ongelmitta, mutta referee-menettelyn viivästymisen takia artikkelinviimeistely tehtiin tutkijan omalla ajalla hankkeen jo päätyttyä. Ohjausryhmää hankkeella ei sen selkeän tehtävänasetteluntakia ollut.TuloksetTutkimus onnistui ja tuotti mielenkiintoisia tuloksia. Siinä saatiin mitattua viisi arvojänniteakselia, joiden vaihteluun tutkimuksenmuuttujilla oli vaikutusta. Arvojännite-erojen merkittävimpiä selittäjiä tilastollisessa mielessä olivat 1) ikä, 2) sukupuolija 3) asuinpaikka. Asuinpaikan perusteella määritellyt maalaiset ovat tilastollisesti kaupunkilaisia yhteisökeskeisempiä,ulkoisesti ohjautuvampia ja vastuuntuntoisempia. Maalaisten ja kaupunkilaisten arvoerot kiteytyvät pikemminkin asuinkuntienväkimäärään kuin maaseutuun ja kaupunkiin fyysisinä tiloina tai koettuina paikkoina. Ennakko-odotuksista poiketen esim.sillä ei ollut merkitystä, oliko vastaaja maanviljelijä vai jossain muussa ammatissa tai asuiko hän taajamassa vai haja-asutusalueella.Arvojen muuttumisen rajakohtia ovat kuntien n. 5000 ja n. 20 000 hengen asukasmäärät. Maaseutupoliittisestitämä merkitsee sitä, että maaseutupolitiikan tueksi laadittavaa maaseututyypittelyä suunniteltaessa kannattaisi selvittäämahdollisuuksia rakentaa tyypittely nykyistä enemmän kuntien koon mukaisesti.Hankkeen tuloksista kerrottiin pääosin jakamalla artikkelia siitä mahdollisesti kiinnostuneille tahoille. Sen puitteissa esiinnyttiinTilastokeskuksen seminaarissa ”Maaseudun ja kaupungin määrittely tilastoissa ja tilastojen avulla” Helsingissä vuonna2005. Tutkija myös alusti tutkimuksen pohjalta Viitasaaren kaupungin 10-vuotisjuhlassa pikkukaupungin arvoilmastosta.VaikutuksetTutkija toivoo tulosten vaikuttavan ajankohtaiseen keskusteluun kunta- ja aluerakenteen uudistuksesta. Arvoperusta on erästutkimuspohja maalaisuuden ja kaupunkilaisten tutkimiselle. Työ täydensi tutkijan omaa väitöskirjaa, jossa luotiin maaseudunmääritelmiä. Lisäksi tutkimus johti aihetta sivuavan paikallisen hankkeen syntymiseen.101