Julkaisu 2_2009 - Maaseutupolitiikka

VaikutuksetHanke lisäsi tietoisuutta ja keskustelua siitä, miten palveluita voidaan tarjota Lapin harvaan asutulla maaseudulla. Haastateltavanarvion mukaan toimintatapoihin on saatu jo pientä muutosta, vaikkakin muutos on hidasta.Hankkeen tutkija on käynyt puhumassa aiheesta useissa eri tilaisuuksissa niin kotimaassa, Euroopassa kuin Kanadassakin.Lapin yliopistossa jatkuu edelleen kylien tutkimiseen ja kehittämiseen liittyvä kehitystyö. Hankkeen tutkija tekee tällä hetkelläväitöskirjaa, ja siinä osa aineistosta on kerätty tässä hankkeessa. Väitöskirja jatkaa saman aihepiirin käsittelyä.TalousHankkeelle myönnettiin vuosina 2004–2006 yhteensä 142 800 euroa MMM/YTR-hankerahaa, ja se kului lähes kokonaan. Hankkeellaei ollut muuta rahoitusta.TH 88 inTErnATiOnAlisErinGEns BEHOVsundErsöKninG inOM sVEnsKFinlAndVastuuorganisaatio: Carrefour SvenskfinlandYhteyshenkilö: Gunvor Häggman, puh. 050 5165 777Päärahoittaja: MMM/YTRKokonaiskustannus: Ei tietoa (MMM/YTR:n osuus 7 000 euroa)Kesto: 4/2003–12/2004Avainsanat:kansainvälisyys, yhteistyö, suomenruotsalaisuusJulkaisutEi julkaisuja.TavoitteetHankkeen tarkoituksena oli selvittää suomenruotsalaisissa (Svenskfinland) organisaatioissa tehtävien hankkeiden ja kansainvälisenyhteistyön nykytilannetta sekä millaisia tietotarpeita organisaatioilla on. Tutkimuksessa tarkasteltiin sekä erilaisia koulutus-,maatalous-, käsiteollisuus-, kulttuuri- ja yhteiskunnallisia organisaatioita että kuntia ja kaupunkeja. Sama tutkimustoteutettiin aikaisemmin suomenkielisistä organisaatioista. Internationaliseringens behovundersökning inom Svenskfinland-hankkeessa tarkoituksena oli toistaa sama tutkimus, mutta vain ruotsiksi. Suomenkielisen hankkeen tavoitteet olivat kuitenkinniin laajat, että niitä jouduttiin ruotsinkielistä hanketta varten muokkaamaan. Myös hankkeen nimeä muutettiin matkanvarrella. Uudeksi nimeksi annettiin ”Pulsmätning över internationaliseringen inom finlandsvenska organisationer”.ToteutusHankkeen aikana kerättiin tietoa haastatteluilla ja kyselyillä. Haastatteluissa käsiteltiin kansainvälistymistä ja hanketoimintaasuomenruotsalaisissa organisaatioissa. Kyselyillä tutkittiin informaatiotarvetta Suomen ruotsinkielisillä alueilla sekä sitä,mitä kautta toimijat haluaisivat saada lisätietoa. Kysely koostui sekä avoimista että strukturoiduista kysymyksistä. Tiedonkeruuoli osittain haasteellista, koska suomenruotsalaiset organisaatiot eivät mielellään vastanneet kyselyihin. Ne eivät olleethalukkaita uhraamaan aikaa pohtiakseen avoimia kysymyksiä.Haastattelujen ja kyselytulosten avulla valittiin suomenruotsalaisten organisaatioiden avuksi Brysselissä jo toimivia tukihenkilöitä,jotka sitoutuivat avustamaan toimijoita kansainvälistymisessä. Näiden henkilöiden lisäksi listattiin Brysselissä sijaitseviaorganisaatioita, joiden puoleen on mahdollista kääntyä. Hankemateriaalista ei käynyt ilmi, oliko hankkeella ohjausryhmää.TuloksetKyselytulokset osoittivat, että etenkin kuntien tulisi aktivoitua hanketoiminnassa. Tiedontarve oli suuri verrattuna muihin organisaatioihin.Kunnissa kuitenkin osoitettiin kiinnostusta saada lisätietoa ja opastusta hanketoiminnasta. Koulutukseen suhtauduttiinpositiivisesti. Parhaimpina tiedonlähteinä pidettiin seminaareja, kursseja ja tiedotustilaisuuksia, mikä viittasi siihen,että vastaajat arvostivat henkilökohtaista kontaktia. Internet tiedonlähteenä ei saanut kannatusta.159