Julkaisu 2_2009 - Maaseutupolitiikka

tatteluilla ja kenttähaastatteluilla. Jotta tutkijoiden panosta voitiin käyttää enemmän aineiston analyysiin, päätettiin osahaastatteluista toteuttaa ostopalveluina. Haastatteluja tekivät toimintaryhmät sekä paikallinen yritysyhteistyökoordinaattori.Hankkeella oli ohjausryhmä, joka tuki ja myös vaikutti tutkimuksen suuntautumiseen ja lopulliseen sisältöön. Edustajat olivatmaa- ja metsätalousministeriöstä, Helsingin yliopistosta sekä kaikista mukana olevista toimintaryhmistä, paitsi NousevastaRannikkoseudusta, joka tuli mukaan tutkimukseen vasta myöhemmin.Ohjausryhmän kanssa hankkeessa päädyttiin siihen, että lopullisessa tutkimusraportissa vastataan vain päätutkimuskysymykseensekä vaikuttavuuden mittaamiseen liittyvään alakysymykseen, koska aineisto ei antanut kunnon vastauksia muihinkysymyksiin. Teoreettisena viitekehyksenä käytettiin Maailmanpankin pääomaluokitusta sekä arvioinnin loogista viitekehystä.Vaikutusten mittaamiseksi kokeiltiin monia erilaisia menetelmiä. Hankkeen toteutus kesti vuoden alun perin suunniteltua pidempäänjohtuen erityisesti hankkeen vastuututkijan vaihtumisesta sekä uuden vastuututkijan ulkopuolisista, odottamattomistatyötehtävistä.Hanketta ja sen tuloksia esiteltiin aktiivisesti mm. MTT:n, YTR:n ja Leader+-toimijoiden kokoontumisissa sekä seminaarissaLiettuassa. Tuloksista tehtiin myös englanninkielinen kuvaus tanskalaisille tutkijoille ja viranomaisille (Danish Institute of RuralResearch and Development) tiedoksi syksyllä 2006.TuloksetTutkimuksessa hahmotellun mallin perusteella voidaan todeta, että paikalliset toimintaryhmät vaikuttavat monipuolisestiomaan alueeseensa ja sen paikallistalouteen eri pääomaresurssien kautta. Vaikutukset ovat usein paikallistaloutta tukevia.Tutkimuksessa kehitetty hankevaikutusmalli osoittautui mielekkääksi tavaksi kuvata hankkeiden moninaisia vaikutuksia paikallistalouteen.Hankkeiden vaikutukset näkyvät mm. työpaikkojen ja kunnallisverotulojen kasvun, uusien ja parantuneidentoimeentulomahdollisuuksien sekä hankkeiden alulle laittamien, suurempien kehittämistoimenpiteiden vaikutusten kautta. Lisäksiuudenlainen yhteistyö, kohentunut asuinympäristö sekä alueen imagon parantuminen tuovat etuja alueelle. Eri toimintaryhmienvaikutuksia ei tulisi kuitenkaan verrata suoraviivaisesti keskenään, koska toimintaryhmien sosio-ekonomiset toimintaympäristöteroavat hyvinkin voimakkaasti toisistaan. Lisäksi toimintaryhmien hankkeilla näyttää olevan selkeää myönteistävaikutusta uusien yhteistyömuotojen ja kehittämistoimenpiteiden kautta.Tutkimuksen teoreettisen ja empiirisen tarkastelun myötä päädyttiin indikaattorilistaan, jota toimintaryhmien erityisesti tulisikaikissa rahoittamissaan hankkeissa seurata paikallistaloudellisen vaikuttavuuden todentamiseksi:1) liikevaihdon ja työllistävyyden muutos hankkeissa mukana olevissa yrityksissä,2) hankkeilla saavutetut uudet investoinnit, yritystuet ja muut kehittämistoimenpiteet,3) hankkeilla saavutettu toimintaryhmäalueen ulkopuolisten matkailijoiden lukumäärä vuodessa eroteltuna yöpyjiin ja päiväkävijöihinsekä4) hankkeilla saavutettu toimintaryhmäalueen ulkopuolelta muuttaneiden uusien asukkaiden lukumäärä.Toimintaryhmien rahoittamien hankkeiden arvioinnissa voi hyödyntää myös tässä hankkeessa laadittujen strukturoitujen kysymyslomakkeidenmukaisia kysymyksiä, jotka suunnataan hankkeessa mukana olleille henkilöille. Tällöin päästään vielä kattavamminanalysoimaan hankkeiden vaikutuksia.Tutkimuksesta laadittiin raportti, joka julkaistiin MTT Taloustutkimuksen julkaisusarjassa. Tutkimuksen tuloksista tiedotettiinlaajasti. Normaalin YTR:n ja MTT:n jakelun ja tiedottamisen lisäksi tieto levitettiin YTR:n kautta kaikille paikallisille toimintaryhmille,TE-keskusten alueohjelmien valmistelijoille, toimintaryhmäyhteyshenkilöille, Leader-verkostoyksikölle, toimintaryhmätyöryhmällesekä maa- ja metsätalousministeriölle.VaikutuksetTutkimus on kiinnostanut paikallisia toimintaryhmiä ympäri Suomen. Sitä on hyödynnetty mm. neuvoteltaessa kuntien kanssatoimintaryhmätyön kuntarahaosuudesta sekä laadittaessa toimintaryhmien kehittämisohjelmia. Tutkimustulokset ovat hyödyllisiämyös maa- ja metsätalousministeriölle toimintaryhmätyötä kehitettäessä. Hankkeen tutkija on käynyt esittelemässä hankettapaikallisille toimintaryhmille eli hankkeen tarkastelukohteille. Lisäksi hanke on herättänyt muidenkin tutkijoiden kiinnostusta.Hanke on päättynyt vasta vuonna 2007, joten sen pitkäaikaisvaikutukset eivät ole vielä selvillä.174