Julkaisu 2_2009 - Maaseutupolitiikka

Taulukko 5. Omarahoituksen osuus vuosina 2005–2007 päättyneissä YTR-hankkeissa.HanketyyppiOmarahoituksensuuruus /hankeOmarahoituskaikki hankkeetOmarahoituksenprosenttiosuusTutkimushankkeet 34 319 euroa 1647 333 euroa 37 %Kehittämishankkeet 68 336 euroa 3826 825 euroa 49 %Väitöskirjahankkeet 9 832 euroa 88 496 euroa 22 %Yhteensä /hanke 49 227 euroa 5562 654 euroa 44 %misen tutkimuksen. Usein uuden asian käytännössä testaaminenjää pois rahoituksen supistuessa.MMM/YTR-rahoitteisissa hankkeissa on usein omarahoitusosuus.Hankkeista 40 (35 %) sai sataprosenttisen MMM/YTR-rahoituksen. Näistä tutkimushankkeita oli 20, kehittämishankkeita17 ja väitöskirjahankkeita kolme 3 . Omarahoitusosuusoli haastateltavien keskuudessa sekä ymmärrettyettä moitittu. Erityisesti tavallisiin tutkimushankkeisiin setuntui soveltuvan huonosti muun muassa muiden rahoittajienvähäisyyden takia. Kehittämishankkeiden parissa työskentelevätpuolestaan olivat tottuneet siihen, että omarahoitustatarvitaan.Arvioituihin hankkeisiin oli käytetty MMM/YTR-rahoituksen lisäksi5,56 miljoonaa euroa hanketoteuttajien omaa rahoitusta(sisältäen myös muut ulkopuoliset rahoittajat kuin MMM/YTR). Kehittämishankkeissa MMM/YTR-rahoituksen osuusvaihteli 13 prosentista sataan prosenttiin ja tutkimushankkeissakahdesta prosentista sataan prosenttiin. Kaikki haastatelluteivät osanneet arvioida omarahoitteisten kustannustenmäärää, koska esimerkiksi oman laskuttamattoman työajanarviointi oli joissakin tapauksissa mahdotonta. Taulukosta5 ilmenee, että kehittämishankkeilla oli keskimäärinkaksi kertaa enemmän omarahoitusta kuin tutkimushankkeilla.Keskimäärin kehittämishankkeella oli yli 68 000 euroaomarahoitusta, kun taas tutkimushankkeiden omarahoitusosuusoli noin 34 000 euroa. Myös eri hankkeiden keskenvaihtelu oli suurta.Hankkeiden joukossa oli kolme hanketta, joiden omarahoitusosuusoli huomattavasti suurempi kuin muilla hankkeilla. Ilmannäitä kolmea hanketta keskimääräinen omarahoituksenosuus kaikissa hankkeissa olisi ollut vain noin 26 prosenttiaja hieman alle 24 000 euroa.Hankkeelle saatu oma tai muu rahoitus oli mahdollistanuthankkeen laajemman toteuttamisen. Joskus muuta rahoitus-ta oli jouduttu hankkimaan MMM/YTR-hankepäätöksen saanninjälkeen, koska hankkeelle ei oltu myönnetty anottua summaa,mutta suunnitellut toimenpiteet oli haluttu toteuttaa.Muu rahoitus ei useimmiten ollut vaikuttanut monimutkaistavastihankkeen toteuttamisen hallinnointiin. Joissakin tapauksissaeri rahoittajien vaatimat raportoinnit olivat hanketoimijoidenmielestä kuitenkin vieneet paljon hankkeen aikaa.Kuvassa 1 on nähtävissä hankkeiden toteuttajaorganisaatioidensijaintipaikkakunnat. Suuri osuus valtakunnallisistamaaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeista toteutetaanHelsingissä sekä yleensä pääkaupunkiseudulla. Arvioiduistahankkeista Helsingissä hallinnoitiin 36, Vantaalla viisi ja Espoossaneljä hanketta. Näistä suurin osa oli kehittämishankkeita,joita olivat hakeneet kansallisten organisaatioiden Helsingissäsijaitsevat keskusliitot. Helsingin jälkeen eniten arvioitujahankkeita organisoitiin Vaasassa (9 hanketta), Mikkelissä(8 hanketta), Seinäjoella (7 hanketta) ja Kokkolassa(5 hanketta). Maaseutupaikkakunnilla, kuten Suomusjärvellä,Utsjoella ja Eurassa toteutettiin yksittäisiä hankkeita. Arvioinninperusteella voi todeta, että Suomessa valtakunnallistamaaseudun kehittämistä ja tutkimusta suunnitellaan jaedistetään lähinnä yli 30 000 asukkaan kaupungeissa. Näissäkaupungeissa sijaitsevat useat yliopistot ja muut tutkimuslaitokset.Arvioituja hankkeita toteutti 78 eri tahoa. Vuosina 2005–2007 päättyneiden hankkeiden toteuttajista 15 oli toteuttanuthankkeen myös vuosina 2003–2004 päättyneissä hankkeissaja 19 vuosina 2001–2002 päättyneissä hankkeissa.Näistä seitsemällä taholla oli hanke tai hankkeita jokaisessaarvioinnissa. Tämä kumoaa väitteet siitä, että MMM/YTR-rahoitustasaisivat samat tahot joka vuosi. Toisaalta niillä seitsemällähanketoteuttajataholla, jotka olivat saaneet aiemminMMM/YTR-rahoitusta, oli lähes jokaisella useita rahoitustasaaneita hankkeita.3Kyseisissä väitöskirjahankkeissa arvioitiin tutkimuksen sen hetkisenosuuden saaneen täyden tuen, vaikkei koko väitöskirjaa ole tehty MMM/YTR-hankerahoituksella.16