Julkaisu 2_2009 - Maaseutupolitiikka

ToteutusHanke toteutettiin Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus Mikkelin ja Helsingin yliopiston sosiaalipsykologianlaitoksen yhteistyönä. Hankkeen empiirinen aineisto kerättiin 40 monialaisen maatilan haastatteluilla, jotka toteutettiinlaadullisen asennetutkimuksen periaatteiden mukaisesti. Haastattelut olivat yksilö- ja parihaastatteluja. Haastateltaviapyydettiin kommentoimaan omia vaikutusmahdollisuuksiaan markkina-areenalla. Analyysissa tarkasteltiin sitä, miten ja milläkeinoilla haastateltavat rakentavat itsestään kuvaa tai vaikutelmaa toimijana. Haastatteluissa edustettuja toimialoja olivatpuunjalostus, elintarvikkeiden jatkojalostus, maatilan tuotteiden myynti, metallituotteiden valmistus, kuljetuspalvelut, matkailu-ja majoituspalvelut, energiantuotanto sekä koneurakointi. Aineiston analysointi ja raportointi eivät valmistuneet suunnitellussaaikataulussa, joten ne saattoi loppuun toinen tutkija muiden tehtävien ohessa. Tämä johti hankkeen pääraportin viivästymiseenalkuperäisestä aikataulusta. Hankkeella ei ollut ohjausryhmää eikä sitä kaivattu, koska asia oli tutkijoiden ammattitaidollahallinnassa.TuloksetTutkimuksen mukaan markkinointikeskeisen vaikuttamisen vaikutelman parhaiten itsestään ja omasta toiminnastaan antoivatne haastateltavat, joilla oli paljon asiakkaita. Niiden asiakasrakenne on siis horisontaalinen. Hyvin vähän puheessa käytettäviärakennusvälineitä markkinointikeskeisen vaikuttamisen vaikutelman tekemiseksi oli niillä haastateltavilla, joiden asiakaskuntaon vertikaalinen ja koostuu keskeisesti yhdestä jalostaja- tai jälleenmyyjäasiakkaasta. Sen sijaan useissa tapauksissahe kykenivät rakentamaan korvaavan, tuotantokeskeiseen vaikuttamiseen perustuvan kuvan omista vaikutusmahdollisuuksistaanmarkkina-areenalla. Kaikki haastateltavat eivät kyenneet tai halunneet rakentaa itsestään markkinointikeskeistä vaikutelmaa.Aloittainkin oli vaihtelua: matkailu- ja majoituspalveluja edustaneet haastatellut rakensivat kaikki markkinointikeskeisenvaikuttamisen vaikutelman. Puu- ja metalliteollisuuteen kytkennässä olevat haastatellut taas painottivat tuotantokeskeistävaikuttamista. Asiakaskunnan rakenne näytti siis määrittävän varsin olennaisella tavalla yrittäjäidentiteetin rakentamistasuhteessa markkina-areenaan.VaikutuksetHanke on lisännyt tietoisuutta monialaisen maatilayrittäjyyden mahdollisuuksista ja olosuhteista Suomessa. Hankkeen tuloksiaon esitelty useissa tilaisuuksissa niin kotimaassa kuin kansainvälisissä tutkijakokouksissakin esim. Skotlannissa, Norjassaja Irlannissa. Aineistoa on hyödynnetty Rural Studies -maaseutuopintojen kursseilla sekä julkaisemalla mm. artikkeli vuonna2007. Lisäksi aineiston perusteella on valmistunut Saara Helimäen pro gradu -tutkielma ”Tavoittelun mutkikas moraali – yrittäjävoittomaatalouden monialayrittäjien asenteissa” Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitokselle.Hanke on myös vienyt muita alan hankkeita eteenpäin. Se loi mm. pohjaa osallistumiselle EU:n 6. puiteohjelmasta rahoitettuunEsof (Developing Entrepreneurial Skills of Farmers) -hankkeeseen.TalousHankkeelle myönnettiin MMM/YTR-hankerahaa yhteensä 114 000 euroa vuosina 2002 ja 2003, joka kului lähes kokonaan. Helsinginyliopiston sosiaalipsykologian laitoksen omarahoitusosuus oli 15 900 euroa.TH 22 yriTyKsEn yHTEisKunTAVAsTuu MAAsEudun PiEnyriTyKsissä – KilPAiluVAlTTi VAi KilPAilun EsTE?Vastuuorganisaatio: Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Seinäjoki (ent. Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus)Yhteyshenkilö: Merja Lähdesmäki, puh. (06) 421 3318Päärahoittaja: MMM/YTRKokonaiskustannus: 70 000 euroa (kokonaan MMM/YTR)Kesto: 4/2004–9/2005Avainsanat:pienyritys, yhteiskuntavastuu, yritysetiikkaJulkaisutLähdesmäki, Merja (2005). Yrityksen yhteiskuntavastuun käsite pienyrityksissä – kilpailuvaltti vai kilpailun este? Helsingin yliopisto,Ruralia-instituutti. Raportteja 7. Saatavissa myös: http://128.214.67.123/ruralia/julkaisut/pdf/raportteja7.pdf.64