Julkaisu 2_2009 - Maaseutupolitiikka

TuloksetSuunniteltua toimijoiden yhteistä seminaaria ei toteutettu eikä hankkeessa valmisteltua yhteistä Interreg IIIB -hankehakemustajätetty rahoittajalle. Interreg-hankkeeseen ei saatu mukaan suunniteltua määrää toimijoita eikä siten myöskään riittävääjulkista rahoitusta, joten jo valmiiksi kirjoitetun hankehakemuksen jättämisestä päätettiin luopua. Kansainväliset kumppanitolivat kiinnostuneita yhteistyöstä, mutta reagoivat yllättävän hitaasti. Lisäksi Norjan ja Latvian kansalliset Interreg-ohjelmaanvaratut rahat olivat lopussa. Koska Interreg-sihteeristö ei kertonut näiden varojen loppumisesta, asia selvisi hankevalmistelijoilleliian myöhään. Rahan ja ajan puutteen vuoksi hankevalmisteluprosessia ei voitu enää aloittaa uudestaan. Interreg-ohjelmanhakemusprosessin epäonnistumisen takia hankkeesta opittiin, miten tärkeä on selvittää hankekumppanit ajoissa. Jokaisenkumppanin on tiedettävä velvollisuutensa. Ohjelmien viimeiselle hakukierrokselle osallistuminen on riskialtista, koskajulkiset hankerahat voivat olla jo loppuneet.Hankkeessa luotiin yhteistyöverkostoa ja opittiin eri toimijoista sekä heidän toimintatavoistaan ja ongelmistaan. Lisäksi osanahanketta toteutettiin maaseutupoliittinen koulutus, Rural Ambassadors, jonka tarkoitus oli antaa eri toimijoille valmiuksiaesitellä suomalaista maaseutupolitiikkaa sekä toimintaryhmä- ja kylätoimintaa ulkomailla.VaikutuksetHankkeessa luotu verkosto on yhä toiminnassa. Hankkeen aikana sen osallistujat pääsivät yksimielisyyteen siitä, että tarvitaanvaltioiden välinen yhteinen maaseutukysymysten regiimi eli hallinnon, asiantuntijaorganisaatioiden, yritysten ja kansalaisjärjestöjentasaveroiseen kumppanuuteen perustuva toimintatapa. Regiimistä kirjoitettiin pohjapaperi, jota esiteltiin vuonna2006 Baltic 21 -seminaarissa, jossa tehtiin yhteistyöavauksia Venäjän suuntaan. Haastatteluhetkellä kesällä 2008 tavoitteenaoli löytää lisää vakavasti otettavia kumppaneita, joiden kanssa viedä ajatusta eteenpäin. Tarkoitus oli hakea vastaavantyyppistäLeader-hanketta, jolla kansainvälistä ja toimijatasojen välistä yhteistyötä viedään eteenpäin. Lisäksi Svenska studiecentralenhaki Baltic Atlantic Interreg -ohjelmassa sateenvarjoprojektia, johon saatiin tästä hankkeesta oppia. Myös muut erilaisetsuunnitelmat teeman eteenpäin viemiseksi olivat ajankohtaisia. Vastikään Latvian Rural Forum esim. aloitti kaksi hanketta,jotka noudattelevat jossain määrin Baltic Ring -hankkeen konseptia.TalousHankkeen päärahoittaja MMM/YTR myönsi hankkeelle rahoitusta 30 000 euroa, josta jäi käyttämättä runsas 4000 euroa.Svenska studiecentralenin omarahoitusosuus oli merkittävä. Myös Suomen Kylätoiminta ry, Vaasan yliopisto ja Svenska lantbrukscentralenrahoittivat hanketta pienemmillä osuuksilla.HuomioitaHanke oli tavoitteiltaan ja toimijamäärältään aikaan ja rahoitukseen nähden haastava, mikä näkyy myös siinä, ettei kaikkiatavoiteltuja tuloksia saavutettu.KH 41 yrTTiAlAn EriKOisTuMisOPinnOT 20 OV/30 OPVastuuorganisaatio: Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, MikkeliYhteyshenkilö: Hanna-Maija Väisänen, puh. 044 300 1216Päärahoittaja: MMM/YTRKokonaiskustannus: 43 411,50 (MMM/YTR:n osuus 30 000 euroa)Kesto: 5/2005–12/2006Avainsanat:yrtit, koulutusJulkaisutEi julkaisuja.TavoitteetYrttituotanto on maataloustuotannon uusi erikoistumisala, jonka merkitys on 1990-luvulta lähtien kasvanut paljon. Yrtit tarjoavatmahdollisuuden esim. puutarhatiloille toimintansa monipuolistamiseen. Alalla on mahdollisuuksia, mutta esteenä onmm. toimijoiden hajanaisuus ja kokonaisten tuotantoketjujen puute. Tämän hankkeen tavoitteena oli tuottaa yrttialan erikois-89