TH 25 KOTiMAisTEn MänTyPuuPOHjAisTEn HAuTATErVOjEn TEHOKKuudEn TuTKiMinEn lAHOTTAjAsiEnTEn KAs-VATusKOKEillAVastuuorganisaatio: Museovirasto, rakennushistorian osasto, restaurointiyksikköYhteyshenkilö: Olli Cavén, puh. (09) 405 01Päärahoittaja: MMM/YTRKokonaiskustannus: 20 000 euroa (MMM/YTR:n osuus 12 500 euroa)Kesto: 1/2004–9/2004Avainsanat:hautaterva, biosidi, direktiivi, EU<strong>Julkaisu</strong>tVTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka (2004). Kotimaisten mäntytervojen vaikutus lahottajasienten ja sinistäjäsienten kasvuun.Loppuraportti.TavoitteetTervanpoltto kuuluu suomalaiseen elinkeinon harjoittamisen ja maaseudun historiaan. Tervan valmistuksen ympärille on kehittynytnykyään sivuelinkeinoja, jotka ovat parantaneet maaseudun elinvoimaisuutta. Suunnitteilla olleen EU-direktiivin mukaanmäntyterva olisi kuitenkin pitänyt poistaa puunsuojakäytöstä EU:n markkinoilta syyskuuhun 2006 mennessä, koska lahottajasientenkasvun puurakenteissa estävä mäntyterva sisältää fungisidisia ja karsinogeenisiä yhdisteitä. Euroopan komission aikomuskieltää tervan käyttö puunsuojauksessa olikin pääsyy hankkeen toteuttamiseen.Hankkeen tavoitteena oli saada hautaterva poistettua biosididirektiivin piiristä, sillä se sisältää ainoastaan pieniä määriä sienimyrkkyäeikä sitä voi pitää puunsuoja-aineena tai mikro-organismeja tappavana myrkkynä. Mäntyterva on puupintojen pintakäsittelyaine,joka estää veden ja kosteuden tunkeutumisen puuhun. Tietoa hautatervan puunsuojavaikutusten perusteistapidettiin kuitenkin puutteellisena. Tavoitteena oli laboratoriokokein selvittää, onko suomalaisesta männystä valmistetulla hautatervallasuoria kemiallisia tai lahottajasieniä tappavia vaikutuksia. Tutkijaosapuolena toimi Valtion teknillinen tutkimuskeskus,rakennus- ja yhdyskuntatekniikka (VTT). Hanke koettiin melko innovatiiviseksi, koska sen tulosten avulla saatiin paljonuutta tietoa tervasta ja sen vaikutuksesta eri lahottajasieniin sekä mikrobeihin.ToteutusHanke alkoi tammikuussa 2004 huolimatta siitä, että rahoituspäätöksestä ei ollut saatu vielä lopullista varmistusta. Hankkeelleperustettiin ohjausryhmä, joka kokoontui kerran kuussa. Ohjausryhmä koostui Museoviraston, VTT:n, sosiaali- ja terveyshuollontuotevalvontakeskuksen (STTV) sekä Suomen ympäristökeskuksen edustajista. Ohjausryhmällä oli suuri vaikutus sekä hankkeensisältöön että toteutukseen. Tutkimuksen koordinoinnin ja suunnittelun toteutti Museoviraston rakennushistorian osaston restaurointiyksikkö.Lisäksi se vastasi käytännön järjestelyistä, aineiston jakelusta sidosryhmille sekä tutkimuksiin tarvittavien tervaerienja puumateriaalin hankkimisesta. VTT vuorostaan vastasi laboratoriotutkimusten suunnittelusta ja toteutuksesta sekätulosten raportoinnista. Tutkimus toteutettiin lahottajasienten ja puulla kasvavien homeiden maljaviljelystesteillä. Ympäristöministeriö,Suomen ympäristökeskus sekä Tuotevalvontakeskus olivat vastuussa tutkimustulosten toimittamisesta EU:lle.TuloksetTutkimus toteutui pääasiallisesti suunnitelmien mukaisesti. Sieniviljelmät vaativat kuitenkin enemmän aikaa kuin mihin oliosattu varautua. VTT:n tutkimustulokset osoittivat, että hautaterva suojaa puun pintaa kosteudelta, eikä terva estä lahottajasientenkasvua. Tutkimuksissa käytettiin vertailuaineina kaupallisia puunkyllästysaineita. Toisin kuin hautatervan, niiden todettiinestävän osittain tai jopa kokonaan lahottajasienten kasvun. Tulosten perusteella hautatervaa ei voida luokitella biosidituotteeksija näin ollen se tulisi poistaa direktiivistä. Myös tervan käytön pitkä historia Suomessa tukee tulosta. Ei ole myöskäänolemassa muuta vastaavaa hautatervaan rinnastettavaa tuotetta. VTT:llä laadittua tutkimusraporttia oli tarkoitus käyttääperusteluaineistona haettaessa suomalaiselle mäntytervalle poikkeusta EU:n biosididirektiivistä.VaikutuksetHanke onnistui tavoitteessaan osittain, sillä se sai hautatervan käytölle tutkimustulosten pohjalta 10 vuoden lisäajan. Hankeonnistui todistamaan, että hautaterva on lievästi biosidinen aine, joten sitä ei poistettu direktiivistä kokonaan vaan sen käytöllemyönnettiin jatkoaikaa. Hankkeen ansiosta hautatervan myynti on myös tulevaisuudessa sallittua. Hautaterva on Suomenensimmäinen suuren mittaluokan kemiallinen vientituote, jolla on pitkä historiallinen perinne ja ulottuvuus.69
TalousHankkeen kokonaiskustannukset olivat 20 000 euroa. MMM/YTR osuus siitä oli 12 500 euroa. Lisäksi rahoitusta saatiin ympäristöministeriöltä2500 euroa. Museoviraston omarahoitusosuudeksi jäi näin ollen 5000 euroa. Koko rahoitus käytettiin lahottajasienienja sinistäjäsienien kasvatuskokeisiin sekä eri tervalaatujen vertailuun.TH 26 MAAsEudun VETOVOiMAisuus jA KuluTTAjiEn yKsilöllisET EläMänTAVATVastuuorganisaatio: KuluttajatutkimuskeskusYhteyshenkilö: Johanna Leskinen, puh. (09) 7726 7714Päärahoittaja: KuluttajatutkimuskeskusKokonaiskustannus: 354 866 (MMM/YTR:n osuus 163 500 euroa)Kesto: 8/2004–5/2006Avainsanat:maallemuutto, maassamuutto, arvot, elämäntapa, asuminen, palvelut<strong>Julkaisu</strong>tKytö, Hannu (2006). Maallemuuton lisääntyminen on viestin kaupungeille. Helsingin Sanomat 16.6.2006. Vieraskynä.Kytö, Hannu & Leena Aatola (2006). Muuttuva maallemuuttaja. Maallemuuttajan elämäntavat ja maallemuuton mukanaantuomat muutokset. Kuluttajatutkimuskeskus, julkaisuja 3/2006.Kytö, Hannu, Helena Tuorila & Johanna Leskinen (2006). Maaseudun vetovoimaisuus ja kuluttajien yksilölliset elämäntavat.Tutkimuskokonaisuuden loppuraportti. Kuluttajatutkimuskeskus, julkaisuja 5/2006. Saatavissa myös: http://www.kuluttajatutkimuskeskus.fi/files/4901/2006_05_julkaisu_maaseutu_loppuraportti.pdf.Parviainen, Anna-Maria (2006). Maaseudun kaksi tulevaisuutta – Maaseudun kehittäminen ja maaseutukuntien tulomuutto2000-luvun Suomessa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto.Tuorila, Helena (2006). ”Täällä maalla on hyvä asua.” Kokemukset maaseudusta uutena asuinympäristönä. Kuluttajatutkimuskeskus,julkaisuja 4/2006. Saatavissa myös: http://www.kuluttajatutkimuskeskus.fi/files/4900/2006_04_julkaisu_maallaonhyvaasua.pdf.Artikkelit pohjautuen hankkeeseen seuraavissa lehdissä: Ilkka, Hufvudstadsbladet, Uutispäivä Demari, Kansan Uutiset, Iltalohja,Maaseudun Tulevaisuus, Yhteishyvä.TavoitteetSuomen Kuluttajaliitto oli kiinnostunut maaseudun kuluttamisesta ja toteutti maaseudun kehittämisohjelman 2003–2004. Senkeskeinen tavoite oli maaseudun asuttuna pitäminen. Kehittämisohjelman perusteella Kuluttajatutkimuskeskus lähti yhteistyössäkauppa- ja teollisuusministeriön kanssa kehittämään isompaa tutkimusta. Tutkimusta pidettiin uudenlaisena erityisestisiksi, että maaseutututkimusta ei ollut toteutettu aiemmin kuluttajalähtöisesti.Hankkeen tavoitteena oli selvittää maaseudun vetovoimaisuutta ja sitä vahvistavia tekijöitä sekä jäsentää maaseudulla asumistasuosivia elämäntapatyyppejä. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat maaseudulle muuttaneet kotitaloudet. Tutkimukselleasetetut kolme tarkempaa tavoitetta oli1) analysoida ja vertailla kaupunkien läheisen maaseudun, ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun asuin- ja elinympäristönmaalle muuttoa edistäviä ja jarruttavia tekijöitä maaseudulle muuttaneiden näkökulmasta,2) selvittää yllä mainituille maaseutualueille muuttaneiden kuluttajien näkemyksiä asuin- ja elinympäristön, työmahdollisuuksienja palvelujen merkityksestä muuttopäätöksessä, asuinpaikan valinnassa ja yksilöllisten elämäntapojen mahdollistamisessasekä3) tehdä ehdotuksia maaseudun asuin- ja elinympäristöominaisuuksien ja ihmisten elämäntapojen yhteensovittamista edistäviksitoimenpiteiksi ja työkaluiksi tutkimustulosten pohjalta.ToteutusTutkimuksen toteutus koostui kahdesta vaiheesta: taustatutkimuksesta ja empiirisestä tutkimuksesta. Ensimmäiseksi tehtiinkirjallisuusanalyysi ja perehdyttiin aiempaan tutkimukseen. Tämän jälkeen toteutettiin postikysely, jossa tarkasteltiin asuin- jaelinympäristöä, työmahdollisuuksia, palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta, liikkumismahdollisuuksia sekä perheeseen javapaa-aikaan liittyviä tekijöitä. Yhteensä saatiin 810 kotitalouden tiedot vastausprosentin ollessa 44,9. Palvelujen selvittämi-70
- Page 1 and 2:
Heli Siirilä, Miia Mäntylä, Nea
- Page 5:
Teema ”Maaseutuyrittäjyys ja maa
- Page 8 and 9:
TiivistelmäJULKAISIJAMaaseutupolit
- Page 10 and 11:
SummaryPUBLISHERRural Policy Commit
- Page 15 and 16:
Teemat toivottiin julkaistaviksi ai
- Page 17 and 18:
Taulukko 5. Omarahoituksen osuus vu
- Page 19 and 20: Edellä esitettyjen havaintojen poh
- Page 21 and 22: hankepäätöksen saaneita, vaikkak
- Page 23 and 24: 5. Hankkeiden toteuttaminenNoin puo
- Page 25 and 26: in hankkeita ja ne ovat ajallisesti
- Page 27 and 28: leviä tarpeeksi. Tilanteen paranta
- Page 29 and 30: tämistä. Hankkeet edistivät muun
- Page 31 and 32: Hankkeiden jatkuvuusArvioinnin peru
- Page 33 and 34: Hankkeen ohjausryhmä kokoontui ker
- Page 35 and 36: TavoitteetTarve hankkeelle syntyi k
- Page 37 and 38: hoitaminen ostopalveluina olisi jä
- Page 39 and 40: 3) Voidaanko hahmottaa mahdollisiin
- Page 41 and 42: ToteutusJyväskylän teknologiakesk
- Page 43 and 44: Hankkeessa tuotettiin yhteistyöss
- Page 45 and 46: KH 10 dOMus Ad dAnMArKVastuuorganis
- Page 47 and 48: yhteistyötahoja. Hankkeella oli al
- Page 49 and 50: Hankkeen toteutuksesta vastasi Suun
- Page 51 and 52: VaikutuksetHankkeiden vaikutukset n
- Page 53 and 54: lusta, mutta se ei vaikuttanut hank
- Page 55 and 56: VaikutuksetHaastateltavan arvion mu
- Page 57 and 58: ”Hevosten maaseutu 3” -jatkohan
- Page 59 and 60: ötä sekä Tiehallintoa. Ohjausryh
- Page 61 and 62: VaikutuksetRaportin tutkimustuloksi
- Page 63 and 64: Hankkeen C julkaisutMustakangas, El
- Page 65 and 66: ToteutusHanke toteutettiin Helsingi
- Page 67 and 68: TH 23 julKisET TuET MAAsEudun PiEnT
- Page 69: distämistyön tuloksena saatiin 18
- Page 73 and 74: TavoitteetHanke lähti liikkeelle o
- Page 75 and 76: TalousHankkeen kustannukset olivat
- Page 77 and 78: TEEMA ”MAAsEudun KEHiTTäMisVäli
- Page 79 and 80: VaikutuksetHanke on antanut aiempaa
- Page 81 and 82: sitellä suomalaista maaseutua uusi
- Page 83 and 84: paljon ulkomaisia käsityömalleja,
- Page 85 and 86: KH 37 KEHiTTäMisHAnKKEidEn VAiHEis
- Page 87 and 88: maa- ja metsätalousministeriön ja
- Page 89 and 90: VaikutuksetHankkeella on ollut myö
- Page 91 and 92: tumisopintojen kautta koko yrttituo
- Page 93 and 94: Aineistosta työstettiin hyvinvoint
- Page 95 and 96: ti kylätasolla. Lisäksi tutkimuks
- Page 97 and 98: TH 45 KunnAT jA PAiKAllisET TOiMinT
- Page 99 and 100: Pesonen Heikki & Kari Mikko Vesala
- Page 101 and 102: sosiaalisen pääoman viitekehykses
- Page 103 and 104: TalousHankkeen kokonaisbudjetti oli
- Page 105 and 106: TalousHankkeen rahoitti vajaalla 17
- Page 107 and 108: Tavoitteena oli, että kymmenen pä
- Page 109 and 110: toimintaryhmille tärkeää oli ruo
- Page 111 and 112: TavoitteetJoensuun yliopiston yhtei
- Page 113 and 114: alle 80 000 euroa vuodessa, ei palv
- Page 115 and 116: KH 57 TErVE TAlO -MEssuTVastuuorgan
- Page 117 and 118: VaikutuksetAiheen parissa työskenn
- Page 119 and 120: VaikutuksetKoska hanke arvioitiin p
- Page 121 and 122:
lua sekä arvioitiin vapaamatkustaj
- Page 123 and 124:
Hankkeessa järjestettiin myös eri
- Page 125 and 126:
TalousHanke rahoitettiin osin kunti
- Page 127 and 128:
TH 65 jäädäänKö MöKillE? jär
- Page 129 and 130:
tehdä etätöitä, mutta tämä il
- Page 131 and 132:
TH 68 uuTTA VErTA MAAsEudullEVastuu
- Page 133 and 134:
TavoitteetKoulutusta korostavassa y
- Page 135 and 136:
muuttavat pääosin kaupunkien läh
- Page 137 and 138:
TH 72 KAuPunGin läHEisEn MAAsEuTuA
- Page 139 and 140:
TEEMA ”MAAsEudun TOiMinTOjEn, PAl
- Page 141 and 142:
TavoitteetHankkeen taustalla oli TE
- Page 143 and 144:
ToteutusHankkeen käynnistymistä h
- Page 145 and 146:
koetaan alalla edistysaskeleeksi. T
- Page 147 and 148:
VaikutuksetHankkeen myötä huomatt
- Page 149 and 150:
KH 80 ruOKAPAlVEluidEn TuOTEKEHiTys
- Page 151 and 152:
VaikutuksetHankkeen tavoitteena oli
- Page 153 and 154:
Lehdellä oli päätoimittaja, toim
- Page 155 and 156:
Hankkeen tulosten julkaiseminen onn
- Page 157 and 158:
TalousHankkeen päärahoittajana to
- Page 159 and 160:
TavoitteetHankkeen tavoitteena oli
- Page 161 and 162:
Tutkimukseen osallistuneiden organi
- Page 163 and 164:
TEEMA ”MAAsEudun AluE- jA yHTEisK
- Page 165 and 166:
kunnista. Asiakirja-analyysin pohja
- Page 167 and 168:
TavoitteetSuomen väestö ikäänty
- Page 169 and 170:
sessä veturiyritykset hyväksyttii
- Page 171 and 172:
TH 96 MAAsEuTuKunTiEn OsAAMisyMPär
- Page 173 and 174:
Silvasti, Tiina & Elina Laitalainen
- Page 175 and 176:
tatteluilla ja kenttähaastatteluil
- Page 177 and 178:
ja esityksiä. Workshop järjestett
- Page 179 and 180:
TH 101 KAHTiA jAKAuTuVA suOMi? TuTK
- Page 181 and 182:
musaineiston analyysissa käytettii
- Page 183 and 184:
VH 104 luOVA Työ jA innOVOinTi MAA
- Page 185 and 186:
TalousHankkeen kokonaisbudjetti oli
- Page 187 and 188:
dun nuoret pääsisivät tutustumaa
- Page 189 and 190:
män julkaisuja 1/2005. Saatavissa
- Page 191 and 192:
TEEMA ”PAiKAllisEn OMAEHTOisuudEn
- Page 193 and 194:
ToteutusHankkeen yksi tärkeimmist
- Page 195 and 196:
9. Johtopäätökset ja suositukset
- Page 197 and 198:
TEEMAHAASTATTELURUNKO B:RAHOITUSMAL
- Page 199 and 200:
Joensuun yliopisto, yhteiskuntapoli
- Page 201 and 202:
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanm
- Page 203 and 204:
Maaseutumatkailun majoitustilojen l
- Page 205:
Maa- ja metsätalousministeriö rah