Julkaisu 2_2009 - Maaseutupolitiikka

mea käynnissä olleiden sopimuksellisuutta koskeneiden kehittämishankkeiden kanssa. Hankkeen tavoitteet jakautuivat neljäänosaan. Tarkoituksena oli selvittää:1) uuden sopimuksellisuuden toiminnallisia tulkintoja, kehittää niihin soveltuvia sopimusrakenteita ja hallintokäytäntöjäsekä selvittää lainsäädännön ja toimeenpanon odotettavissa olevia ongelmia,2) missä määrin sopimuksellisuutta voidaan soveltaa nykyisten toimintajärjestelmien ja lainsäädännön puitteissa,3) maaseudun uuteen sopimuksellisuuteen kaavailtuja välittäjäorganisaatioita, niiden tarvetta, roolia ja tasoa sekä4) sopimuksellisuuteen kytkeytyvien pilottihankkeiden toimintaa ja kehittymistä.Hanke oli hyvin innovatiivinen, sillä siinä oli kyse uuden politiikkatyökalun valmistelusta. Hanke perustui jatkuviin ja pitkäkestoisiinyhteyksiin kehittämishankkeiden kanssa.ToteutusHanke toteutettiin laadullisena ongelmakeskeisenä tutkimuksena, jossa aineisto kerättiin haastatteluin sekä toimintatutkimuksenja osallistuvan havainnoinnin menetelmin. Aineistoa hankittiin meneillään olleista aiheeseen liittyvistä kehittämishankkeistasekä hallinnon ja oikeuslaitosten mietinnöistä, raporteista ja muista asiakirjoista. Hankkeessa tehtiin 11 haastattelua,selvitettiin lainsäädännön ja toimeenpanon odotettavissa olevia ongelmia sopimuksellisuuden kehittymiseen liittyen jatutkittiin hallinnon ja asiakkaan vuorovaikutuksen lisäämistä sekä erilaisten resurssien yhdistämistä mahdollisten välittäjäorganisaatioidenkautta. Hankkeesta osallistuttiin 93 erilaiseen tilaisuuteen eri puolilla Suomea ja ulkomaita. Lisäksi hankkeessapidettiin yhteensä 34 asiaa koskevaa luentoa ja osallistuttiin 13 ohjaus- tai muuhun ryhmään. Hanke teki yhteistyötä useidentoimintaryhmien käytännön sopimuksellisuutta käsitelleiden kehittämishankkeiden kanssa. Tämä tiivis yhteistyö hidastihieman hankkeen toteutusta.Tutkimusta toteutti samanaikaisesti kolme tutkijaa, jotka olivat Helsingin yliopistosta, Joensuun yliopistosta ja MTT:ltä. Heilläoli lisäksi käytössään osa-aikaista aputyövoimaa. Henkilöstövaihdokset ja toimiminen useassa pisteessä hidastivat hankkeentoteutusta. Hankkeella oli hyvin asiantuntevat ja hyödylliset ohjaus- ja tutkimusryhmät, joihin kuului jäseniä maa- ja metsätalousministeriöstä,Joensuun yliopiston eri tiedekunnista, Vaasan yliopistosta ja Helsingin yliopistosta sekä MTT Taloustutkimuksesta,TE-keskuksesta ja kaikista mukana olleista kehittämishankkeista. Ohjausryhmä kokoontui neljästi ja laajempi tutkimusryhmäeri muodoissaan 15 kertaa.TuloksetHankkeen aikana kertyneet tulokset eivät täytä kaikkia niitä vaatimuksia, joita tiedonhankinnalle oli asetettu. Kaikki mukanaolleet kehittämishankkeet eivät päässeet tavoitteisiinsa ja tulokset perustuvat useassa tapauksessa keskeneräisiin hankkeisiin.Muilta osin hanke saavutti tavoitteensa. Koska hanke toteutettiin toimintatutkimuksena, tutkijat osallistuivat tutkimuksenohella myös kehittämistyöhön. Hankkeen tuloksena syntyi lukuisia julkaisuja ja artikkeleja. Lisäksi hankkeen tuloksista pidettiinrunsaasti luentoja ja esitelmiä ulkomaita myöten esim. Virossa, Ruotsissa ja Unkarissa. Varsinainen loppujulkaisu painettiinMTT:n Maaseutu-sarjassa.Tutkimuksen perusteella sopimuksellisuus vastaa useisiin maaseutupolitiikan ajankohtaisiin haasteisiin. Siihen suhtauduttiinkineri ministeriöissä positiivisesti, vaikka sitä ei välttämättä aina osattu ajatella käytännön tasolle asti. Sopimuksellisuudenkäytännön toteuttamista hidastavat sääntöjen tulkintaerot, kilpailulainsäädäntö sekä rahan käytön ja määrällisten mittareidenseuraaminen tulosten seurannan lisäksi. Tutkimuksen mukaan sopimuksellisuudessa on tarvetta välittäjäorganisaatiotoiminnalle,johon tarvitaan julkista rahoitusta. Välittäjä voi olla sektorikohtainen tai monialainen toimija, mutta sillä onoltava kokemusta eri hallintotasojen ja paikallistoimijoiden kanssa työskentelystä. Välittäjiksi on suunniteltu esim. kyläyhdistyksiäja paikallisia toimintaryhmiä. Tutkimuksen perusteella monilla sopimuksellisuuden pilottihankkeilla saatiin hyviä tuloksia.Viranomaisten ja asukkaiden henkilökohtaiset kontaktit ja paikallisten olojen huomioon ottaminen edistivät tavoitteidensaavuttamista. Hankkeiden lyhyt kesto heikensi niiden tulosten jatkuvuutta, mutta niissä kehitetyt toimintamallit levisivät siltimelko hyvin.VaikutuksetHankkeen tärkeimpänä vaikutuksena oli sopimuksellisuuspolitiikan edistyminen valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Tietoisuusaiheesta kasvoi myös toimintaryhmissä, joilla on ollut myöhemminkin aihetta koskevia hankkeita. Tutkijoiden verkostotiivistyi: Samat monitieteiset tutkijat, jotka osallistuivat hankkeeseen, jatkavat yhteistyötään esim. YTR:n sopimuksellisuusteemaryhmässä.Haastatteluhetkellä kesällä 2008 hankevetäjä oli mukana kansainvälisessä CostC27-verkostohankkeessapaikallisen osallistumisen työryhmässä, jossa asiaa oli alettu viedä eteenpäin. Hankkeen tulokset ovat muuttumassataustaksi, jonka varaan muotoutuu asiaa eteenpäin vievä politiikan väline.103